sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Rauhallinen sunnuntai

Tyypillinen sunnuntaipäivä. Siivottiin ja pesin pyykkiä, tehtiin hyvää ruokaa ja vaan oleiltiin. Illalla on vuorossa BodyBalance, nyt taas pääsen sinne kun ei ole peliä, pojilla kun on vähän rapsakka olo ;)

Oli kyllä hauskaa eilen ja hetken aikaa mietin että olisin lähtenyt poikien kanssa baariin, mutta väsy iski taas, joten kävin vain heittämässä pojat kaupunkiin ja tulin nukkumaan. Vaikka meni myöhään, onneksi kelloja siirrettiin tänään niin heräsin silti ihan ajoissa :)

Ensi viikolla on autokoulun II-vaihe. Huomenna aamulla pimeäajo (simulaattorilla), tiistaina iltapäivällä ajoanalyysi ja torstaina ensin aamulla kaksi tuntia teoriaa ja sitten neljä tuntia rataharjoittelua. Otankin torstain vapaaksi töistä jotta pääsen suorittamaan kaiken. Sitten on sekin vaihe ohi. Mutta kyllä kivistää, II-vaihe nimittäin maksaa ihan älyttömän paljon! No, onneksi olin säästänyt rahaa siihen.

Tänään on ruokapäiväkirjan viimeinen päivä, ja vaikka herkkuja tuli syötyä normaalia paljon enemmän, vastaa viikko silti aikalailla muuten normaaliviikkoa. Jos herkut olisivat jääneet syömättä, tulisi päivän keskiarvoksi varmaankin noin 1800-1900 kcal, sillä normaalisti syön herkkujen tilalla hedelmiä. Arkiliikunta on kyllä vähentynyt paljon, mutta harrastan kyllä paljon hyötyliikuntaa, mm. kävelen päivittäin useita kerroksia rappusia. Töissä oli myös aika touhuntäyteinen viikko, en istunut paljoakaan koneella, ja kotilukupäivinäkin sain liikehdittyä. Paljonhan tuossa olisi parantamisen varaa, mutta energiaa ei vain ole enää kuten normaalisti. Toisaalta myös haluan lepäillä jos väsyttää, sekin aika tulee kun ei saa levätä.

Kissakin on nukkunut koko päivän sohvalla vieressäni, ihanan rauhallinen sunnuntai :)

lauantai 30. lokakuuta 2010

Drinksuja

Tänään on drinkkibileet! Pojat tulevat tänne tekemään drinkkejä ja osallistun menoon marja- ja hedelmäpirtelöin ja -smoothiein :) Tiedossa on paljon naurua ja huonoja juttuja. Mutta mikäpä sen parempi tapa rentoutua?  Myttynenkin on ihan innoissaan myllerryksestä päätellen :D Varmaankin taas puolilta öin käyn heittämässä pojat kaupungin yöhön ja tulen itse peiton alle. Tekisi mieli mennä mukaan, mutta väsy iskee varmasti paljon aiemmin kuin miehelle ja toisaalta vaikka jaksaisin baarissa olla, siinä vaiheessa kun pojat menevät hakemaan kebabia, en jaksaisi enää olla ollenkaan joten ehkä parempi mennä vain suoraan nukkumaan.

Jaksaapa paremmin huomenna lepäillä ;)

Ainiin, yksi helmikuisista (erään keskustelupalstan tulevista/ jo olevista äideistä) sai eilen pienen pienen tytön. Ilmeisesti paikat jostain syystä aukesivat ennen aikojaan eikä pieni pysynyt enää sisällä. Onneksi äiti oli jo valmiiksi sairaalassa ja ehti ilmeisesti saada kortisonipiikit keuhkojen kehitystä varten. Painoa pienellä tytöllä oli vain vähän päälle 700g mutta kuulemma selviytymisen mahdollisuudet näyttävät ihan hyviltä. Hurjaa! Toivottavasti perhe jaksaa hyvin ja pienelle tytölle ei tule pahempia keskoskomplikaatioita nyt, tai elämänsä aikana.

perjantai 29. lokakuuta 2010

Myllermyllermyller

Eilen oli ihana lepopäivä, olin jo ihan kyllästynyt sohvalla olemiseen illalla :D Väsytti ihan tuhottomasti jostain syystä ja sama väsymys jatkui jo heti aamusta. Onneksi on perjantai ja vaikka huomenna tulenkin muutamaksi tunniksi töihin, saan silti nukkua niin pitkään kun nukuttaa. Onneksi töissä on paljon puuhailtavaa, mutta myös taukoja välissä. En saanut tämän viikon aikana luettua ihan niin paljon kuin olisin halunnut, jotenkin oli paljon tahmaisempaa tuo lukeminen kuin viime viikolla. Muutenkin olen ollut tällä viikolla taas väsyneempi kuin viime viikolla.

Myttysellä on muuten menossa parhaillaan aikamoiset myllerrykset. Jatkuvalla syötöllä myllermyllermyller, ei sitä tavanomaista kopsuttelua.
Mistä tuli mieleeni, että myttysellä on jonkinmoinen rytmi havaittavissa. Syön parin-kolmen tunnin välein (ainakin pyrin siihen) ja myttynen onkin usein juuri ruoka-aikaan hereillä. Tai ainakin silloin kun pitäisi olla ruoka-aika :D Öisin saan olla vielä rauhassa, en ainakaan herää potkuihin. En myöskään herää pissalle, mutta jos herään yöllä, kestää usein hetken ennenkuin nukahdan takaisin. Ja tuntuu, että herään paljon herkemmin kuin aiemmin. Tuossa kotona ollessani pääsin myös tarkkailemaan mahaani liikkeiden aikaan ja kyllä vain, se näkyy ulospäin jo kun siellä kopsautellaan. Aika huvittavan näköistä. Myttynen myös tykkää majailla mahan oikealla puolella, varmaankin enemmän tilaa kun istukka on vasemmalla puolella edessä.

Olen myös huomannut meidän tyttökissasta, että se on paljon hellyydenkipeämpi erityisesti minulle, kuin aiemmin. Mieskin sanoo huomanneensa sen. Hirmuiset puskuhurinat saan osakseni päivittäin. Suloista :)

Ja huomasin eilen, että minulla on nyt olemassa erityiset "alavatsalihakset" :D Ovat varmaankin ne samat lihakset, jotka olivat toissapäivänä niin kipeät, että piti kieriä sohvalta alas. Eilen olivat vielä kipeät, mutta paljon paremmat ja tänäänkin on vielä pieni kiristävä tunne jäljellä. Tunne on treenin jälkeisen lihaskivun ja jonkun muun sekoitusta. Erilaista kipua kuin aiemmin. Eilen maha kipuili ihan yleisestikin jonkin verran, en tiedä miksi.

Mutta nyt on taas yksi odotteluvaihe ohi töissä, joten takaisin puuhiin!

torstai 28. lokakuuta 2010

Vauvauni

Näin muuten unta toissayönä ensimmäistä kertaa, että meillä oli vauva. Olin pukemassa pientä myttyä sängyllä ja se itkeskeli ja kitisi kun laitoin sukkia jalkaan sille. Lopulta rauhottui kun otin mytyn rinnalle ja annoin maitoa. Tämä uni tuli varmaankin nevolakäynnistä, odotushuoneessa ollessamme sinne tuli tuore perhe pienen vauvan kanssa ja vauva loukkaantui kun se laskettiin pöydälle pukemista varten. Molempia vanhempia selvästi vähän hävetti lapsen kitinä siinä ja he toistivat koko ajan "Ei mitään hätää". Kun vauva oli puettu ja nostettiin syliin, se tietysti rauhottui heti.
Sanoin tuosta miehelle, sillä itse tajusin vasta jokin aika sitten, että vauvat itkee ja kitisee jos niitä harmittaa. Ei välttämättä tarvitse olla mikään varsinainen hätä. Yritän muistaa tämän myös puolen vuoden päästä, vaikka eihän sitä koskaan tiedä kuinka hermoraunio olen sen oman vauvan kanssa :D

Kävelin eilen sinne töihin, ilma oli todella kaunis ja oli mukavaa kävellä. Yhteensä aikaa meni noin 75 min. Tuskin tulen huvikseni kävelemään tuota matkaa ainakaan ihan heti, vatsaa pakotti puolessa välissä matkaa ja loppuillasta en päässyt enää sohvalta ylös suorassa vaan piti käytännössä kierähtää sohvalta alas ja siitä mytystä suoristua hiljalleen. Myös jaloissa tuntui, jalkapohjissa oli loppupäivän tunne, että hetkenä minä hyvänsä alkaa vetää suonta. Siksi söinkin pähkinöitä illasta että saisin vähän lisää magnesiumia ja nyt tunnetta ei enää ole :) BodyBalance helpotti jumeja ja rentoutti mukavasti. Nyt jäljellä on enää vain jaloissa tunne, että eilen olen kävellyt ja alavatsalihakset (??) tuntuvat hieman kipeiltä mutta nyt sentään pääsen normaalisti ylös.

Ja eilen vielä jaksoin vähän jauhaa painosta muutamalle ystävälle joiden kanssa juttelin ja kaikki käskivät jättää asian omaan arvoonsa. Yritän parhaani, ainakin yritän olla enää stressaamatta siitä.

Tänään on puhdas kotityöpäivä, ei tarvitse mennä edes piipahtamaan töissä. Toivottavasti saisin nuo loput artikkelit luettua kansiosta, niin voisin kirjoittaa huomenna ja lauantaina töissä labrahommien välissä.

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

Parempi päivä

Hyvin nukutun yön jälkeen painoasiakaan ei tunnu enää niin painavalta harteilla. Se on nyt vain alettava käydä lenkillä (kävely-, juoksu tai hölkkä supistaa jo) työpäivien jälkeen. Kävin eilen vähän tuulettumassa lyhyellä kävelylenkillä, tänään jäin taas kotiin töihin, tosin pitää piipahtaa töissä puolen tunnin verran. En kuitenkaan jaksa lukea kello kahta pitempään, joten kävelen sen tunnin töihin, ja sieltä mennään miehen kanssa Fressille, käyn BodyBalancessa. Se on sopivasti heti työpäivän jälkeen, keskiviikkoisin kun on aiemmin ollut kobudoa, mutta nyt maha on jo liikaa kepin tiellä joten se on lopetettava.

Tein myös uuden sivun tänne ruokapäiväkirjaa varten. Aijai kun näyttää alkuviikko huonolta, maanantaina kun käytiin miehen kanssa Buffassa syömässä :D

Tässä viikon masukuva, otettu eilen.


Ja kuva siitä portaiden alusesta. Ei ole ennen-kuvaa, mutta käytännössä tuolla oli kylmälaukku, pieni risa lipasto ja kaksi baarituolia. Oli aika kaatopaikkamainen tunnelma. Puolet noista laatikoista on vielä tyhjiä, katsotaan jos viimeistään viikonloppuna saisin ne täytettyä :)


Mutta nyt hommiin!

tiistai 26. lokakuuta 2010

Painopohdiskelua, taas

Tultiin juuri äsken neuvolasta ja nyt tuli painon noususta sanomista. Edellisestä kerrasta painoa on tullut hieman yli 700 g/viikko, eli puoli kiloa läskiä tähän kroppaan per viikko! Muut arvot olivat kohdallaan, kohdunpohjan korkeudessa mennään edelleen yläkäyrillä.

Vaikka tuo painoasia ottaa aivoon, en aio ottaa siitä suurta painetta, sillä paino on noussut tasaisesti ihan alkuraskaudesta asti, koko ajan lähes täydellisellä lineaarisellä käyrällä (tarkastin piirtämällä excelillä kuvaajan). Eli sillä kuinka söin/syön tai liikuin/liikun ei näytä olevan juurikaan merkitystä. Syön terveellisesti edelleen, hieman terveellisemmin kuin ennen raskautta jopa. Liikun toki vähemmän, tosin liikunnan määrä romahti jo keväällä ennen raskautta kun lopetimme taekwondon. Mutta terveydenhoitajan ehdoittama töihin/kotiin kävely ei innosta, sillä matkaan menee kävellen tunnin verran, joka tuntuu jo aika paljon jos olen töissä kahdeksan tuntia päivässä ja sen jälkeen yritän ehtiä tehdä jotain kotona. Laiskuutta osin, myönnän sen, jos mies kulkee autolla joka tapauksessa saman työmatkan (meillä on siis sama työmatka), niin miksi minä kävelisin? Pyöräily taas ei enää onnistu kun maastopyörästä ei saa tankoa tarpeeksi korkealle, että maha ei olisi tiellä.

Aerobista liikuntaa on nyt kuitenkin lisättävä päiviin, painon nostelu kun vain lisää painoa ja sitähän tässä nyt valitettavasti vain tarkkailaan, ei kehon koostumusta. Nyt kun viikonloput alkavat olla taas kotiviikonloppuja, pystyy liikuntaa harrastamaan enempi. Hyötyliikuntaa harrastan jo muutenkin, mutta se ei näemmä riitä enää. Jotain tarttis tehdä! Edelleenkään en uskalla ruveta millekään dieetille tai kuntokuurille, sillä teen ne helposti liian tiukaksi tässä tilanteessa. Olen perusterve ja kaikki veriarvot ovat äärimmäisen hyvät, joten yritän olla ottamatta liikaa paineita. Asia kuitenkin painaa mieltä.

Miehen kanssa pohdittiin tuota painoa yhdessä. Mies ihmetteli sitä miten painoa tarkkaillaan samalla lailla oli kehon koostumus mikä tahansa. Sinänsä ymmärrän sen, veisi aika paljon resursseja suhteuttaa painon noususuositukset jokaiselle erikseen, mutta onhan se eri asia jokaisen kohdalla. Jos oma painoni nousee sen 20+ kg raskauden aikana, se nousee sen verran. Niin kauan kun vauvalla on kaikki hyvin ja veriarvoni pysyvät kunnossa, minä itse pystyn kyllä sitten raskauden jälkeen tekemään vaikka mitä ilman, että vaarannan jonkun muun terveyden siinä samalla.

Samalla mies naureskeli sokerirasitustestille, itse olen siis ollut aina painava verrattuna miltä näytän ja painoindeksini oli ennen raskautta 26 ja sen perusteella joudun testiin menemään. Itseäni se ei sinänsä haittaa, tiedän arvojen olevan kunnossa, se vain vie työaikaa. No, jospa en voisi pahoin testin aikana vaan voisin lukea siinä samalla.

Voi voi, pitää pohtia tätä painoa vielä omassa pikku päässä ja yrittää saada tuo inhottava ääni pois, joka huutaa läski! läski!

maanantai 25. lokakuuta 2010

Aika lentää!

Viikonloppu oli lähes onnistunut. Saatiin siivottua ja ihana mieheni imuroi ja pesi lattiat, oma selkäni loukkaantui sen verran kasvimaalla kuokkimisesta, että luuttuaminen ei olisi tehnyt kovin hyvää. Sillä välin puunasin keittiötä ja liesituuletin ja jääkaappi hohtavat nyt puhtauttaan :)
Vain lähes onnistuneen viikonlopusta teki se, että seinä johon ne hyllyt piti kiinnittää lattioiden pesun jälkeen olikin kiviseinän sijaan pahviseinä, eikä se käynyt kummankaan meistä mielessä. Ruuvit oli valmiina kiviseinää varten (jääneet yli aiemmin) ja olimme juuri tulleet hasardilta reissulta (kävin piipahtamassa töissä ja mies vei samalla kierrätykseen lasipurkkeja, taivaalta tuli lunta, ja tiet olivat liukkaat, ja meillä tietysti oli vielä kesärenkaat alla). Joten päätimme jättää hyllyt laittamatta sillä uusi reissu liukkailla teillä ei houkuttanut ja ilma ei suosinut renkaiden vaihtoa. Energiakin alkoi olla jo aika lopussa. Haemme ne puuttuvat ruuvit siis tänään. Ja mies vaihtoi talvirenkaat eilen.

Tajusin viikonloppuna myös sen, että silloin oli tasan neljä kuukautta odotusaikaa jäljellä. Hui!

Eilen pelasimme suklaatäyteistä kauhupeliä, suklaaytäyteisen siitä teki suklaaherkut, minä olin leiponut suklaamuffinsseja, yksi pelaaja mutakakkua ja toinen suklaakeksejä. Kaikki olivat aikas makoisia ja sokerihöyryissä pelikin oli aika hauska :D

Ja taas alkaa uusi viikko, toivottavasti jaksan tämänkin viikon yhtä hyvin kuin edellisenkin. Ainakin olen suunnitellut paljon hommia päivien täytteiksi ja yritän saada kaksi kotityöpäivää. Viikosta pitäisi tulla varsin onnistunut :) Huomenna on taas neuvolakin! Aika menee nopsakkaa!

sunnuntai 24. lokakuuta 2010

Arvontaa

Käykääs kurkkaamassa Karpaloita -blogin ihana arvonta, palkintoina ihana omavalintainen (ja itsetehty) myssy! :)

perjantai 22. lokakuuta 2010

Kotiviikonloppu

Ihanaa, pitkästä aikaa viikonloppu ihan vaan kotona. Tosin, huomenna täytyy piipahtaa töissä ja sunnuntaina taas pelataan iltapäivästä.

Lähdin tänään töistä jo kahta tuntia aiemmin, kun kerta huomenna menen sinne kuitenkin. Ilma oli niin kaunis, että päätin vihdoin raivata etu- ja takapihan kasvustot talvikuntoon. Nypin kuihtuneet lehdet pois kurjenmiekoilta, silpuin pionin varret lannotteeksi juurille, lakaisin lehdet kissojen häkistä ja patiolta, heitin roskiin nuutuneet kehäkukat ja ahkeraliisat ja laitoin parvekelaatikot pois. Lopuksi pesin vielä uuninkin ja nyt se on putipuhdas!

Selkä ei tykännyt yhtään puuhistani mutta mieli on parempi. Huomenna on vuorossa mattojen ulosvienti ja lattioiden pesu. Samalla laitamme rappusten alle ne hyllyt, joista haaveilin alkuviikosta. Saa tilaa vaatehuoneeseen ja vaatekaappeihin, jospa löytäisin niille vauvan vaatteillekin vihdoin paikan.

Ja ihanaa kun kotikin on huomenna ihan siisti!

torstai 21. lokakuuta 2010

Vaivoja

Mikähän siinä on, että vaikka aamulla herää ennen herätyskelloa ja on ihan pirteänä, töihin tultua alkaa väsyttää ihan tuhottomasti? Tuli tässä samalla mieleeni pari uutta oiretta jotka ovat ilmaantuneet kuvioihin raskauden myötä.

Lämmön nousu. Nyt paleltaa paljon vähemmän kuin normaalisti ja öisin nukun suuren osan yöstä puoliksi peiton ulkopuolella. Tulee kuuma ja hiki paljon nopeammin kuin aiemmin (mikä kyllä saattaa johtua myös liikunnan aika suuresta vähentymisestä verrattuna parin vuoden takaiseen tahtiin).

Selkäkivut. Tajusin tässä eilen, että se kipu mikä on nyt alaselästä säteillyt toisen pakaran kautta takareiteen lienee iskiaskipua. Vaikka selkäkivut vaivaavatkin tämän tästä (johtuen muuhun vartaloon nähden ylipitkästä selästä), on tämä kipu minulle uusi tuttavuus.

Päänsärky. Päätä särkee, etenkin aamuisin. Nyt ne on hieman helpottaneet, mutta silti se on jokapäiväistä. Ei niin kovaa, että ottaisin siihen mitään lääkettä, mutta tarpeeksi että se toisinaan häiritsee, etenkin jos ja kun pitäisi tehdä ajattelutyötä.

Ja koskee muuten pohkeeseen vieläkin. Ja vatsalihaksiin, liekö syynä kasvava maha ja siellä myllertävä myttynen, vai viikonlopun nauruvatsalihastreeni. Myllerryksestä tuli mieleeni, että potkut ovat selvästi voimistuneet viimeisen viikon aikana. Jos laitan makuullaan käden vatsan päälle, tuntuu potkut jo todella selvästi. Tunne on jostain syystä jopa pelottava, sillä mahassa potkut eivät tunnu samanlaisilta kuin omaan käteen, olen tottunut niihin jo jossain määrin, ja vaikka rekisteröinkin jokaisen hetken kun myttysellä on jumppa meneillään, ei se enää pysäytä samalla lailla.

Mutta vaikka vaivaa alkaa olla jo moneen lähtöön, en ole missään vaiheessa edes hetken aikaa miettinyt "hiton raskaus". En ole varsinaisesti nauttimalla nauttinutkaan raskaudesta, jotenkin minun on vieläkin vaikea käsittää, että tässä ollaan ihan oikeasti pullat uunissa ja vaikka tämä pulla paisuukin hyvin tässä uunissa, en vain käsitä sitä. En voi täysin ymmärtää, että meille ihan oikeasti tulee lapsi muutaman kuukauden päästä. Vaikka koitan ihan ajattelemalla ajatella sitä ja kuvitella lapsiarkea, en vain pysty siihen. Jotenkin se on vain niin utopistista.

tiistai 19. lokakuuta 2010

Pokspoks

Poksumisen kunniaksi taas uusi masukuva :)


Kotityöpäivän aikana sain ihanan paljon aikaan, olin itsestäni ihan ylpeä! Lisäksi vaihdoin makuuhuoneessa järjestystä, täytyy vielä odottaa että saadaan se parisänky tänne. Nyt se mahtuu ainakin paremmin pinniksen kanssa sinne. Lisäksi tänään laitettiin laatikostokin takaisin paikalleen miehen työpöytään, nyt on koko pöytä kuin uusi ja aikas hyvän näköinen :) En kuitenkaan jaksanut ottaa siitä kuvaa.

Tuli muuten yöllä niin kova suonenveto pohkeeseen, että ihan tuskanhiki nousi otsalle ja pohje on ollut kipeä koko päivän. Täytyy juoda enemmän ja toivoa että se auttaa!

maanantai 18. lokakuuta 2010

Irtiotto

Ai että oli kerrassaan mukava viikonloppu! Perjantaina oltiin paikan päällä melko myöhään, mutta ehdittiin vielä saunaan ja juoruilla hyvin yli puolenyön. Yö nukuttiin makoisasti ja tehtiin oikein kunnon aamiainen, jota nautittiin piiiitkään! Siitä suunnattiin pienelle turistikierrokselle katsomaan miltä paikallinen keskusta näyttää ja käytiin samalla vilkuilemassa vähän maisemiakin.


Takaisin suunnattiin taas ruoanlaittoon, ja saatiin isä (erään ystävän siis) savustamaan meille siikaa! Hän oli ihan itse ideoinut tämän ja voi että oli hyvää! Insuliinikoomasta selvittyämme aloitimme jälkiruoan tehtailun, ja saimme seuraksemme myös pikkuveljen (samaisen ystävän), joka ei kuitenkaan halunnut liittyä korttipeliseuraamme (jota ei kenenkään muunkaan mielenterveys kestänyt kertaa enempää :D). Taas käytiin saunassa ja pelattiin lisää, vuorossa oli Alias ja Trivial Pursuit, jälkimmäisessä oli havaittavissa jo aikamoista väsymystä ja kaikki rynnättiinkin nukkumaan heti kun peli saatiin päätökseen. Kukaan ei taida edes muistaa että kenen joukkue voitti :D Sunnuntaina nautittiin taas pitkä aamiainen ja pakattiin sekä siivottiin mökki, ja suunnattiin takaisin kotiin.


Vielä kun olisi saanut pari päivää lisää, mutta oli tämäkin jo paljon, ihana irtiotto!

Ja vaikka olisin voinut nukkua ja rentoutua enemmänkin, olin tänään töissä todella energinen kun ensin vain sain itseni hereille. Sain suunniteltua aikatauluja, tehtyä ihan labratöitä ja kirjoitettuakin! Huomenna aion pitää taas kotipäivän, yritän saada yhden osion kirjoitusurakkaa valmiiksi. Tai no, yhden osion alaosion. Mutta sekin on jo iso työ. Töiden jälkeen suunnattiin salille (!!!) ja teki hyvää. Jospa se taas tästä...

Myttynen myllertää jo melkoisen paljon mahassa, huomaan jonkinlaista säännöllisyyttä liikehdinnässä. Usein herätään juuri ennen ruoka-aikaa (omaani siis), vähän myllerretään töihin mennessä ja tietysti sitten illalla ennen nukkumaanmenoa. Parin tunnin välein siis. Liikehdintä on siirtynyt nyt vähän ylemmäs kun olen levännyt. Potkut tuntuvat edelleen voimakkailta yksittäisiltä elohiiren kopsauksilta, muljauksilta ja harvemmin vielä kunnon kopsasuilta. Voimakkaimmat näkyvät kuitenkin jo ulospäinkin.

Hassua oli huomata ihan konkreettisesti miten erilailla maha kasvaa raskaudesta riippuen. Eräs viikonlopun tyttökavereista on myös raskaana, kaksi viikkoa meitä edellä. Ja meillä maha on huomattavasti isompi! On meillä äideilläkin vähän kokoeroa, mutta ei mitenkään huomattavan paljoa. Hän odottaa tyttöä, ehkä sekin selittää, tai sitten ei :)

Yksi uusi vaiva on tullut kuvioihin. Enää ei öisin käännytä asennosta toiseen vaivattomasti, vaan mahaa pitää vähän avustaa, ettei tule repäisykipua. Nukun suuren osan yöstä edelleen selällään tai osittain mahallaan/kyljellään. Myös nopeat ja äkkinäiset liikkeet tuntuvat pahalta ja tuntuu että tuolilta noustessa pitää välillä jo pöngertää raskausmaisesti. No, raskaanahan tässä ollaankin.

Vielä 15 minuuttia ja sitten pääsen saunaan, loppuillan aion löhötä ja rentoutua tehokkaan päivän kunniaksi!

perjantai 15. lokakuuta 2010

Talvi

Niin se tuli lumi maahan tännekin eilen. Aamulla kastelin kukat ja lorautin mukaan vähän merileväuutetta (auttaa kasveja selviämään pimeämmästä ajanjaksosta) ja olo oli jouluinen ja talvinen, sillä se merilevän tympeä haju muistutti viime talvesta ja jostain syystä erityisesti joulusta.
    

Jäin tänäänkin kotiin, sillä sain niin paljon eilen aikaan, tänään on tavoitteena saada saman verran tehtyä ja olo on positiivinen ja energinen. Samalla kotona olo rentouttaa ja lataa pattereita. Ihanaa!

Eilen saatiin vihdoin paikalleen se miehen pöytätasokin, lakkauskertoja tarvittiin muistaakseni noin kuusi-seitsemän jotta pinnasta tuli tasainen. Nyt se istuu alakerran sisustukseen paremmin ja näyttää muutenkin huomattavasti paremmalle. Viikonlopun aikana mies lupasi lakata myös pöydän laatikoston.

Ennen:


Jälkeen:


Miehen työtuoli muuten ei ole noin likainen oikeasti, jostain syystä salama sai aikaan tuollaiset töhnät selkänojaan ja käsinojaan!

Tänään kokoonnumme taas opiskeluystävien kanssa, lähdemme erään meistä mökille viikonlopuksi. Luvassa tulee olemaan paljon naurua ja huonoja (ja tietty hyviäkin!) juttuja, ruokaa, saunaa, ulkoilua ja oleilua. Ihanaa!

torstai 14. lokakuuta 2010

Säilytystilat ajatuksissa

Tänään jäin kotiin lukuhommiin. Jostain syystä olen aina ollut huono lukemaan töissä. Kirjastossa ja kotona se onnistuu, mutta työhuoneessa on liian levotonta. Joku liikkuu koko ajan selän takana tai ramppaa muuten vain eestaas. Sähköposteja tulee vahdattua kymmenen minuutin välein ja ajatus ei pysy kasassa.
Kotona pystyn keskittymään lukemiseen ja saan saman verran teksitä luettua neljässä tunnissa (mukaanlukien tauot), kuin kahdessa päivässä töissä. Aivot eivät kuitenkaan pysty sulattamaan liikaa tietoa kerralla, etenkään uutta sellaista, joten kotonakaan en juuri koskaan jaksa lukea sitä täyttä työpäivää, eli kahdeksaa tuntia. Mutta miksen voisi käyttää tuota aikaa sitten muuten hyväksi? Tehdä muita työjuttuja tai kotijuttuja jos työjutut ei enää inspiroi. Paljon tehokkaampaa ajankäyttöä joka tapauksessa.

Nyt on vähän pidemmän tauon paikka, kun huomasin että luen ja luen tekstiä mutta ajatukset on paikkojen järjestelyssä ja pienten askareiden kimpussa, eikä itse tekstissä. Suunnitelmissani on laittaa tänään "jääpuikkovalot" ulos, kun kerran iltaisin jo jo kovin pimeää ja tänään on saatu sitä luntakin tänne. Samalla siirrän lyhdyn etupihalle roikkumaan. Pitäisi käydä ostamassa muutama kanervakin ja vaihtaa ne nyt pakkasten puremien kehäkukkien ja ahkeraliisojen tilalle. Matotkin voisi rullata pois patiolta ennenkuin ne jäätyvät. Samalla saisin happihyppelyn, joka ehkä virkistäisi aivoja taas lukukuntoon.

Ajatuksissa on nyt myös säilytystilojen lisääminen. Meillä on tällä hetkellä portaiden alla tila, johon saisi pienellä vaivalla helposti lisää säilytystilaa, jos sinne ostaisi Elfan laatikoston ja pari hyllyä. Tällä hetkellä siellä on kaksi baarituolia (jotka ovat jääneet sinne sen jälkeen kun ostimme keväällä ruokapöydän), jumppapallo, yksi romulaatikosto (sisältää siis miehen tavaroita, se laatikosto on se romu) ja kissanhiekkalaatikko. Näistä tuoleista pitäisi päästä eroon (olisi ehkä helpompaa jos tekisi asian eteen jotain), samoin siitä romulaatikostosta (menee suoraan roskiin kunhan saadaan vaihtoehtoinen paikka sisällä oleville tavaroille). Kissanhiekkalaatikko mahtuu siellä olemaan joka tapauksessa, vaikka sinne tulisikin hyllystö. Ja Elfan systeemiä siksi, että rakensimme siitä pienen vaatehuoneemme ja laitoimme pari hyllyä ja laatikoston parvelle ja ne ovat olleet verrattomat! Ja Elfa kestää ikuisesti, vaikka onkin kalliimmanpuoleista.
Saa nähdä koska saamme tämän projektin toteutusvaiheeseen, suunnitelmissa se on ollut jo kauan, nyt vain taas ajatuksissa.

Mutta nyt happihyppelylle takapihalle!

tiistai 12. lokakuuta 2010

Sisusteluremppaa

Eilen päätettiin miehen kanssa tarttua vihdoin tuumasta toimeen ja lakata työpöytä, joka muutti viikko sitten yläkerrasta alakertaan. Mies halusi käyttää venelakkaa, sillä se kestää kaiken. Minä halusin pöydälle uuden värin, jotta se sopisi paremmin alakerran muuhun sisustukseen. Suureksi onneksi Prismassa myytiin sävytettävää venelakkaa, sävytys maksoi vain muutaman euron lisää. Pieni purkki ei riittänyt, vaan tänään haimme lisää lakkaa. Vielä yksi kerros, niin pöytä on valmis.

Posti toi kotiin tänään vanhemmille unohtuneen verhonkin. Päätin ommella sen valmiiksi samantien ja nyt pinnasänky näyttää paljon valmiimmalta. Sitä oli mahdoton leikata suoraan ja vielä mahdottomampi ommella suoraan. Onneksi verhotanko viettää vinoon muutenkin, sillä paksumpi kangas on painavampi ja vetää verhot siksi enemmän toiseen reunaan. Pinnasängyssä asustaa toistaiseksi turvakaukalo.
Tänään tuli myös uusi viikko täyteen. Enää viikko, niin sitten ei ole enää keskenmenon mahdollisuutta, vaan sitten se on ennenaikainen synnytys. Hurjaa! Toivottavasti kuitenkin päästään ilman ongelmia mahdollisimman loppuun asti :)



Viikonloppuna mieleni alkoi tehdä suklaata. Tänään mies sanoi kaupassa, että nyt haetaan suklaata jos kerta tekee mieli :) Ostin levyn Fazerin sinistä ja ai että oli hyvää. Olen ylpeä itsestäni, en syönyt edes puolta levyä!
Olo on energisempi kuin pitkään aikaan, jaksan töissä enemmän ja kotonakin töiden jälkeen. Ja pian tämä kolmannes on ohi enkä ehtinyt nauttia siitä ollenkaan, oloni ei ollut energinen eikä hehkeä ennenkuin vasta nyt! Ei ehkä hehkeä vieläkään... Liikunta ei nyt jostain syystä maistu, on mukamas niin paljon muutakin tekemistä. Viikonloput on kyllä olleet aikamoista haipakkaa viime aikoina, eikä ensi viikonloppukaan ole sen rauhallisempi. Ehkäpä sitten kun saan edes yhden päivän vain levätä. En kuitenkaan ota stressiä, sillä olo on hyvä.

Myttynen myllertää päivisinkin jo melkoisesti, monta kertaa muksautellaan alavatsaan työpäivänkin aikana. Potkut/nyrkit tuntuu ihan alhaalla, harvemmin navan ulottuvilla.
Mistä tuli mieleeni, että unohdin kertoa äitini intuitiosta. Samana päivänä kun saimme tietää myttysen olevan poika, kerroin miehelle erään nimen, joka on ollut mielessäni ensimmäisenä pojan nimistä jo jonkin aikaa. Perjantaina illalla äiti kertoi, että oli nähnyt unta ristiäisistä ja olimme nimenneet pojan sillä nimenomaisella nimellä!!! Toivon ettei ilmeeni paljastanut mitään (vaikka mitään ei olekaan vielä päätetty)! Tämä ei ole edes ensimmäinen kerta kun äiti näkee tällaisia unia, aika hurjaa!

maanantai 11. lokakuuta 2010

Vauhtiviikonloppu

Ja niin se vaan on taas maanantai. Viikonloppu meni vauhdilla, perjantaina lähdin kahden maissa kokoustamaan 4h junamatkan päähän. Juna oli niin täysi, että vein sen viimeisen paikan, ykkösluokasta. On muuten harvinaisen tyyristä, onneksi saan matkakorvaukset takaisin. Ykkösluokan vaunusta teki aavistuksen leveämmät penkit (joiden takia en saanut nojattua käsinojiin yhtä hyvin kuin yleensä), kahvi- ja teetarjoilu kera keksien ja päivän lehti. Valitettavasti minulla oli koko matkan seurana myös kaksi ihastuttavaa nuorta miestä, jotka koko matkan juttelivat eri naisten kanssa (ja epäilen etteivät he oikeasti edes tunteneet näitä kaikkia naisia) puhelimen kaiuttimen kautta, jotta koko vaunu kuuli heidän lärpätyksensä. Toki saimme kuulla myös ihastuttavia rakkauslauluja. Ja miehet siis eivät olleet humalassa.

Lähdin kokouksesta juosten junaan, jotta ehdin vielä illaksi (tai siis yöksi) vanhempieni luokse. Vähän jälkeen kymmenen pääsimme perille ja rupattelin äidin kanssa keittiön pöydän ääressä melkein yhteen yöllä! Myttynen myllersi nukkumaan mennessä sen verran, että myös äiti tunsi potkut. Tai nyrkit. Kuudelta aamulla palovaroittimesta loppui patterit ja kävin hakemassa isän apuun. En itse uskaltanut alkaa räpeltää varoitinta, ettei se ala huutamaan koko kerrostaloa hereille. Nukuin vielä kahdeksaan asti, jolloin heräsin naapurin pojan viidakkoääntelyihin seinän takaa. Mietin, että miten ihmeessä sitä on saanut joskus nukuttua siellä, niin paljon kuului ääniä rapusta yöllä. Kaikkeen näköjään tottuu, on se vaan ihanaa nukkua omassa kodissa kun on hipihiljaista lähes aina! (Vielä toistaiseksi.)

Veljeni tuli myös moikkaamaan meitä aamusella, puolilta päivin lähdin taas junalla seuraavaan kohteeseen ystävien tupareihin. Ehdin käydä kiinalaisessa syömässä (ja juoruilemassa) ystävän kanssa, ennenkuin mieskin saapui paikalle ja menimme samalla kyydillä juhlapaikalle. Iltaan sisältyi paljon huonoja vitsejä ja naurua, ihanan hikinen sauna ja paljon syötävää. Ajoimme vielä yöksi takaisin kotiin ja jälleen pääsin nukkumaan yhden maissa. Myttynen oli juhlapaikalla ihan innoissaan, myllersi todella paljon ja lähes koko ajan! Taisi olla niin paljon ääniä :)

Sunnuntaina nukuimme pitkään ja päivä hurahti leipoessa, siivotessa, ruokaa tehdessä ja pyykkiä pestessä. Illalla pelasimme taas ystävien kanssa pitämääni peliä. Myttynen innostui liikehtimään vasta iltasella iltapalan aikoihin, taisi edellisenä päivänä riehua niin paljon että eilen sitten väsytti :D Nyt muuten tunnen liikkeet jo istuessakin ja myttynen ilahduttaa minua päivällä töissäkin muksauksillaan.

Tänään taas minua väsyttää, ja paljon. Onneksi kohta alkaa kokous jossa minun ei käytännössä tarvitse kuin olla paikalla. Toivon, että puoleenpäivään mennessä ajatuksetkin lähtisivät liikkeelle jotta pääsisin tekemään töitäkin...

torstai 7. lokakuuta 2010

Rakenneultra

Hetki sitten tultiin rakenneultrasta ja kaikki on hyvin. Katsottiin monia eri rakenteita, mm. pään läpi- ja ympärysmitta, pikkuaivot, kasvon luut, huulet, käsien ja jalkojen luut, sydän, munuaiset, mahalaukku, eri verisuonet, napanuora, selkäranka ja tietysti nyös istukka. Varmasti unohtui jotain listasta. Niin paljon on nähtävissä että ihan yllätyin! Yhteensä ultraus kesti puolisen tuntia. Hoitaja kertoi tarkasti koko ajan mitä oltiin katsomassa ja pysäytti kuvan ja näytti vielä hiirellä mitä kohtaa katsotaan. Myttynen oli kasvot selkään päin, jalat ylhäällä sammakkoasennossa. Kääntyi oikeaan asentoon aina siksi aikaa, että ehdittiin katsoa se mitä oltiin katsomassa ja sitten kääntyi pois :D

Kysyttiin lopuksi myös sukupuoli, vaikka olisihan se pitänyt arvata jo ensimmäisten tarkasteluiden kohdalla. Kun katsottiin käsivarren luita, toinen käsi löytyi haarovälistä :D Siinä kyllä naurettiin kaikki! Ja naurettiin miehen kanssa sille vielä ulkopuolellakin, tulee kyllä ihan isäänsä :D Meille tulee siis ihan selvä poika, ei voinut niistä vehkeistä erehtyä!


Istukka on aika iso, muttei kuulemma missään nimessä liian iso. Lapsivettäkin löytyy hyvä määrä ja myttynen vastaa ihan viikkoja. Olo on taas kovin onnellinen ja jotenkin seesteinen. Kaikki on hyvin.

keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Kodin uudelleenjärjestystä

Tänään olo on ollut taas normaali. Pääosin makasin sohvalla koko eilisen päivän ja sen ansiosta verenpaine oli illalla 114/62 eli varsin hyvä! Päänsärystä en kuitenkaan päässyt eroon koko päivänä. Se on jatkunut hieman tänäänkin mutta huomattavasti laimeampana.

Olin töissä todella ahkera ja jaksoin tehdä töitä hieman yli neljään ja olen itsestäni todella ylpeä! Ikuisuuksiin en ole pystynyt keskittymään enään iltapäivän tunteina mihinkään järkevään mutta nyt sain paljon aikaan. Töistä käytiin suoraan lastentarvikeliikkeessä hakemassa verhotanko ja verho pinnasänkyyn. Samalla matkaan tarttui alennuskorista reunapehmusteet ja samaan settiin kuuluva pussilakana ja tyynyliinat (ei kuvissa koska laitoin ne heti pyykkikoriin pesua odottamaan). Verho oli inasen liian pieni peittämään nätisti koko sänkyä, mutta suunnittelimme että hommaamme siihen lisäksi toisen läpikuultavan verhon kunhan sellainen joskus tulee vastaan. Päästään kuitenkin heti testaamaan virityksen kissanpitävyys :)



Mies haki samalla reissulla postista itselleen uuden näytön viikonloppuna hajonneen tilalle ja samalla vaihdoimme ylä- ja alakerran työpöytiä keskenään (yläkerran pöytä on todella vähällä käytöllä  ja isompi, ja mies tarvitsi enemmän tilaa pöydällään). En yhtään pidä tuosta pienemmästä työpöydästä, se on mukamas kulmapöytä, muttei sovi mihinkään kulmaan. Lisäksi siinä ei ole leveyttä vaan kaikki tila on pituussuunnassa. Todella epäkätevää, mutta saimme pöydän aikanaan ilmaiseksi. Kunhan työhuoneesta tulee lastenhuone, heivataan pöytä muualle muun kalustuksen tieltä, mutta olkoon siellä nyt toistaiseksi.


Samalla vaihdoimme keittiön pöydän ja miehen työpisteen paikkaa keskenään ja nyt pöydän ympärille mahtuu paremmin istumaan joka puolelle, vaikka se ei olekaan enää ihan yhtä kätevästi keittiöstä kurottaman päässä. Mutta ehkä sitä kävelee samalla vaivalla kaksi metriä kauemmas. Nyt täytyisi keksiä joku kiva lamppu tähän keittiön pöydän ääreen, lattiatilaa lattialampulle ei ole eikä kunnolla tilaa pöytälampullekaan. Katossa ei ole sopivaa kohtaa joten jäljelle jää seinälamppu. Pidetään siis silmät auki.

Huomenna on rakenneultra, iiks! Ja ilmavaivat on vaivanneet tänään.

tiistai 5. lokakuuta 2010

Oloja on pidellyt

Tänään on ensimmäistä kertaa raskauden aikana ollut vähän huono olla koko päivän. Jo heti aamusta herättyä olo oli hieman kummallinen. Päätä särki hieman (niinkuin sitä on särkenyt enemmän tai vähemmän päivittäin jo muutaman viikon) mutta sen lisäksi olo oli kovin pöhnäinen ihan hyvistä yöunista huolimatta. Heräsin yöllä hetkeksi murehtimaan päivittäisiä asioita, kunnes sain ajatukseni kääntymään muihin asioihin ja nukahdin takaisin. Mittasin verenpaineen aamulla, ja se oli 140/82.

Portaita kiivetessä sydän jyskytti ja olin ihan voipunut kun pääsin istumaan työtuolille. Tein työhommia aamun kahvituntiin asti ahkerasti, mutta olo oli edelleen pöhnäinen ja kipeä. Ei kuumeinen mutta flunssainen ilman nuhaa tai yskää. Olin kuulemma kovin kalvakka ja olo oli hieman huono. Syytin verenpainetta.

Töissä oli tänään liikuntailtapäivä, joten lähdin puolenpäivän jälkeen ystävän kanssa uimaan, ajattelin että kevyt liikunta auttaisi minua rentoutumaan ja helpottaisi oloa. Ja sitä se tekikin, vaikkakin pöhnä olo ja päänsärky jatkuivat vielä. Menin suoraan kotiin, laitoin pyykit koneeseen ja torkahdin hetkeksi sohvalle. Iltaa myöten olo on helpottanut, olen pääosin makoillut sohvalla ja rentoutunut. Nyt tuntuu että jaksaisi jopa tehdäkin jotain.

En muistanut aamulla ottaa masukuvaa, joten nyt on iltapäivän masu tarjolla, puolenvälin kunniaksi!


Nyt kun tuota tavaraa on jonkin verran, pitäisi järjestää kaappeja niin, että saisi ne järkevästi sijoiteltua johonkin. Ajattelin järkkäillä makuuhuoneen kaappistoon tilaa, sillä vaatehuone on ehkä strategisesti vähän huono, pääosin kun tulen kuitenkin olemaan vauvan kanssa makuuhuoneessa ja olohuoneessa. Kuulostelen hetken oloa ja mietin jaksaisinko ryhtyä toimeen jo tänään, vai siirränkö projektia myöhemmäksi.

Kun tavarameri on saatu aluilleen, osaan jotenkin alkaa ajatella jo, että mitä muuta sitä pitäisi hankkia. Alkuun pääseminen on aina hankalaa, nyt suunnittelu tuntuu jotenkin paljon helpommalta. Tänään olen kurkkinut pinnasänkyjen verhotankoja ja katos/uudinverhoja sekä reunapehmusteita. Kaikki nämä kissojen esteiksi. Pohdimme ensin kissaverkkoa, mutta en näe miten se estää kissaa hyppäämästä sänkyyn kun antaahan se kuitenkin periksi. On olemassa myös kissanverkkoja sängyn päälle laitettavaksi, mutta jotenkin pelottaa että se tipahtaa pois paikaltaan, tai on hankala esimerkiksi pimeässä yöllä. Ja sen päälle kissa pääsee ihan hyvin makaamaan. Ajattelimme yrittää ratkaista ongelmaa verhotangon avulla, laittamalla sen pidemmälle reunalle sänkyä niin, että verhon saisi vedettyä sängyn ympäri, jolloin ei muodostuisi mitään tasoa mihin kissa pääsisi hyppäämään. Ja reunapehmusteet töpöittelyn varalta. Olisi kiva jos nämä kaikki löytyisi käytettyinä tai jospa intoutuisin tekemään tekstiilit itse.

Lisäksi toiveissa olisi löytää imetystyyny, mahdollisesti hoitotaso pinnasängyn päälle laitettavaksi, amme, rintapumppu (saan ehkä ystävältä käyttämättömän), itkuhälytin (jos vauva on ulkona tai yläkerrassa, en välttämättä kuule olohuoneeseen), korvakuumemittari, nenänniistäjä, kantoliina, sitteri (saan ystävältä myöhemmin tänä vuonna) sekä tietysti lääkkeitä, vaatteita (tulee lisää äitiyspakkauksesta ja kirpparilöytöjä on jonkin verran äidillä, yritän itsekin ehtiä kiertelemään), petivaatteita (myös kirpparilta löytöjä tiedossa) ja imetysliivit. Kyllä sitä varmasti kaikkea muutakin keksii, mutta nuo koen tarpeellisiksi näin alkuun valmiiksi vauvaa odottamaan. Pyrin löytämään mahdollisimman paljon tavaroita kirpparilta ja ystäviltä, tietysti tutit, tuttipullot ym. ostan uusina. Onneksi on joulu tulossa niin ehtii laittaa joulupukille kirjettä jos tuntuu että ei ihan kaikkea löydy ajoissa ;)

Rv 20+0

maanantai 4. lokakuuta 2010

Tavarameri osa 1

Tässäpä kuvina meidän kasvanut tavarameri.

Pinnasänky ja turvakaukalo (johon laitoin jo lämpöpussin sisälle kun se oli niin suloinen).


Vaatteet koon mukaan (noin 10 cm välein) järjestettynä.


Koko 50-58 cm:
- 2 kpl pitkähihaista bodya
- 2 kpl aukipunttisia lyhythihaisia bodyja
- 2 kpl sukkahousuja (en osaa muutenkaan nimetä noita housuja missä on sukkaosa mukana :D)
- 3 kpl lyhythihaisia sukkabodeja (joo, naurattaa tämä nomenklatuuri itseänikin!)
- 5 kpl housuja
- 1 kpl haalari
- 2 kpl pitkähihaisia paitoja
- 2 kpl takkeja


Koko 60-68 cm:
- 4 kpl sukkahousuja
- 11 kpl pitkähihaisia bodeja (joista 3 kpl olen ostanut itse uutena)
- 7 kpl aukipunttisia bodeja (joista 1 kpl ei-lyhythihainen)
- 2 kpl t-paitoja (joista toisen olen ostanut uutena)
- 6 kpl housuja
- 1 kpl pitkähihainen ja -lahkeinen (aukipunttinen) body
- samettihaalari

Koko 70-86 cm:
- 2 kpl haalaria
- 1 kpl pitkähihainen body
- 1 kpl takki

Lisäksi saimme 3 kpl sukkia, 2 kpl pestäviä liivinsuojia (joita pyydän äidin tekemään lisää kestovaippojen jämäkankaista), 4 kpl kestovaippoja (äitiyspakkauksesta), nännikumi, vannaan laitettava "vauvateline" (jolloin vauvaa ei tarvitse kuulemma pidellä?), pinon lehtiä (kaksplus, vauva ja lapsen maailma, joista jälkimmäisitä en tykkää yhtään), 1 kpl muovifrotee, 2 kpl pinnasängyn lakanoita, 1 kpl harso, sekä turvakaukaloon lämpöpussin ja pari suojaa.

Näillä mennään taas vähän aikaa :)

Potkuja

Viikonlopusta tulikin kiireisempi kuin mitä osasin odottaa. Lauantaina saavuin kotiin hieman ennen puolta päivää ja ehdin istua alas puoleksi tunniksi, kun ystäväperhe saapui. Heidän pieni poikansa on nyt 2 kk ja voi että miten suloinen tapaus. Sain heiltä laatikollisen vauvan vaatteita kokoluokkaa 50 - 80 (toinenkin ystäväni oli laittanut pottiin muutaman vaatteen), pyykkikoneellisia tuli kaksi täyttä. Ihania vaatteita paljon, vaikka osa niistä olikin yllättäen aika "poikavoittoisia". Sain myös äitiyspakkauksen kestovaippoja, muutaman lehden, vannaan "telineen" vauvalle, nännikumin ja pestäviä liivinsuojia. Tänään työkaveri toi meille vaunut ja pinnasängyn, joten nyt sitä tavaraa alkaa olla, ja jotenkin se tekee tästä asiasta paljon todentuntuisemman kuin kasvava masu :D

Ystäväperheen lähdettyä siirryimme suoraan pihatalkoisiin ja ehdimme puuhailla siinä vähän päälle tunnin, jonka jälkeen grillailimme ja jutustelimme naapureiden kanssa. Nyt noin puolet talon asukkaista on nuoria (lapsettomia) pariskuntia ja toinen puoli vanhempaa väkeä. Ihan pieniä lapsia ei vielä ole, kaikki talon lapset ovat kouluikäisiä jo. Saa nähdä tuleeko taloon vauvabuumi, en tiedä kuinka perheenperustamisvaiheessa muut pariskunnat ovat.

Ehdimme illalla istua vajaan tunnin kotona, ennenkuin lähdimme hakemaan miehen siskoa juna-asemalta. Kävimme samalla syömässä pitsat, jatkoimme kotiin saunaan ja leffan pariin. Seuraava päivä meni kokkaillessa ja leipoessa, miehen vanhemmat saapuivat kolmen aikaan, joimme kahvit ja kaksi ystäväämme toiselta paikkakunnalta saapuivat myös meille (toisen mies on armeijassa lähellä meitä, joten oli menossa moikkaamaan häntä samalla). Vanhemmat lähtivät kera miehen siskon ja lähdimme toisen ystävän kanssa kävelylle siksi aikaa, kun toinen oli miehensä luona. Illalla kävimme vielä saunassa ja söimme iltapalaa, ystävät lähtivät yhdeksän aikaan kohti kotiaan.

Menin aika pian heidän lähdöstään nukkumaan, ja voi että! Myttynen innostui potkimaan niin paljon, että tunsin potkut jopa paremmin kädellä kuin mahassa! Hihkaisin miehen koittamaan myös, ja hänkin sai muutaman mojovan potkun osakseen :) Oli se kyllä ihmeellistä, varmasti olisi jonkinlainen möykky näkynyt myös ulospäin jos olisi ollut valot päällä ja katsottu, sen verran oli voimakas liike :)
Aamulla tunsin myös muutaman myllerryksen töihin tullessa. Nyt se taitaa alkaa, se jokapäiväinen liikkeiden tunteminen :) Jännittävää!