maanantai 27. helmikuuta 2012

Yksi

Eelis on nyt yksivuotias poika. Tuoreet neuvolamitat 10,4 kg ja 75 cm. Kaupan päälle kolme rokotetta.
Synttärikemut meni ihan hyvin, niistä tuonnenpana kunhan ehdin kirjoitella enempi.

Meille myös saapui kaksi uutta kissaa eilen :)

Ja huomenna palaan takaisin töihin, hui!

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Uusi koti kissalla

Kollikissa sai lauantaina uuden kodin hyvästä perheestä, sai kaverikseen toisen kissan ja hamsterin.

Vaikka se olinkin minä joka täällä enimmäkseen vittuuntui ja huokaili kissan tarpeiden teosta, itkin kaksi päivää kun kissa oli poissa. Vieläkin tulee kyyneleet silmiin kun ajattelen kissan hassuja höpsötyksiä...

Tyttökissa kaipaa selkeästi seuraa, on ollut äärettömän hellyyden- ja seurankipeä! Ei ole milloinkaan ollut tällainen. Joten perjantaina käymme katsomassa toista tyttökissaa (pieneläinsuojan sijaiskodissa). Siellä olevalla kissalla on kuulemma vielä yksi pentu (nyt kissa on leikattu) ja ovat kuin paita ja peppu. Saa siis nähdä tuleeko meille sitten kaksi kissaa! Naurettiin miehen kanssa että on se varmaan otettava molemmat että saadaan kissamassa samaan kuin ennen, kun se meidän möllykkä kuitenkin painoi sen kymmenen kiloa! :D

Että sellaista tänne. Uusia asukkaita ei kuitenkaan oteta vielä tällä viikolla, sillä ensin on juhlat pidettävä. Ei uusia kisuisia voi ottaa tänne hälinään, sitten kun on taas rauhallisempaa... Jos saisi oltua kotonakin sitten sen ensimmäisen päivän (jos viikolla tulevat) niin saa vähän seurattua miten kissat sopeutuvat toisiinsa.

lauantai 18. helmikuuta 2012

Lusikka käteen

Niin ne viikot vierii.

Tällä viikolla Eelis lähti kävelemään. Ei ole kävellyt nyt paljoa kuin yhtenä päivänä (käveli useampaan otteeseen muutaman metrin matkoja) mutta seisoskelee ilman tukea paljon ja nousee lattialta seisomaan ilman tukea. Ottaa paljon parin askeleen pyrähdyksiä.

On alkanut harjoitella itse syömistä. Ollaan annettu lusikkaa käteen aina, nyt alkaa keskittyä itse syömiseen mutta pari päivää meni uutuudenviehätyksissä lusikan kanssa leikkiessä. Eelis osaa hahmottaa miten päin lusikkaa käytetään oikein (jos sanotaan että lusikka on väärin päin, kääntää sen toisin päin), laittaa lusikan lautaselle (tai maitomukiin) ja suuhun. Vähän täytyy auttaa lusikan ohjaamisessa suuhun että ruokanokareet pysyy matkassa.

Eelis osaa sanoa röhröh sialle ja kotkot kanalle. Paperihylsyt on töttöttöttö (töttörö) ja isoon leikkikulhoon pitää sanoa tööt tööt tai tuut tuut (se kaikuu). Eelis tuo kirjoja luettavaksi ja halii lelujaan. Tykkää kellahdella tyynyjen päällä lattialla ja "vikuroi" (niinkuin varsa laitumella :D). Vessasta pois tullessa täytyy saada itse sammuttaa valo ja useimmiten haluaa vetää vessanpöntönkin.

Potalla käydään monta kertaa päivässä ja edelleen pääosa kakoista tulee pottaan. Nyt Eelis on keksinyt että ähkimällä saa huomiota ja pääsee pois esim. ruokapöydästä jos syöminen ei enää kiinnosta :D Ollaankin nyt sitten aina ensimmäisellä kerralla viety potalle ja jos sinne ei tule mitään (tai Eelis alkaa tapella), palataan takaisin missä oltiinkin ja seuraaviin (yleensä heti alkaviin) ähkäisyihin ei reagoida. Nyt valeähkäilyt onkin vähentyneet huomattavasti.

Eelis nukkuu nykyään aikalailla koko yön heräämättä. Menee nukkumaan seitsemän aikaan ja yleensä herää kuuden aikaan. Parina aamuna heräili viideltä, lopulta puoli viideltä johon kävin toteamassa pojalle että nyt kyllä nukutaan vielä ja kippasin makaamaan. Jatkoikin sitten hetken huutelun jälkeen uniaan kuuteen.
Herää virkeänä höpöttelemään ja vaikka itsellä nouseminen kestää jonkin aikaa (jään yleensä kuuntelemaan hetkeksi heräsikö Eelis oikeasti, katson mitä kello on ja viruttelen ja yritän heräillä), leikkii Eelis sängyssään tyytyväisenä. Yleensä ottaa sukkia pois sillä välin.
Kun huoneeseen menee, hakee Eelis usein unilelun ja antaa sen minulle :)

Vielä viikko "äitiyslomaa", täytyy leivoskella ensi viikolla äidin avustuksella. Viikon päästä vietetäänkin ensimmäisiä synttäreitä!

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Toinen viikko

Tämäkään viikko ei ole ollut sen kiireettömämpi.

Yhtenä päivänä olin poissa kokonaisen työpäivän verran ja mummulla ja Eeliksellä oli mennyt hyvin. Eelis oli kävellyt ilman tukea metrin verran mutta ei näyttänyt taitojaan uudelleen. Nousee kuitenkin tuetta ylös ja seisoskelee hetken aikaa ilman tukea ja laskeutuu hallitusti alas.

Eelis hakee kirjoja luettavaksi ja istuu mielellään sylissä kuuntelemassa satuja. Mummulassa leikkii paljon itsekseen mutta jos äiti on paikalla, pitää äitin olla saatavilla ja lähellä. Syö reippaasti isoja annoksia mutta maitoa ei vieläkään juo. Kuitenkin huuhtelee suunsa mielellään lusikallisella, parilla maitoa. Välillä ottaa itse mukin ja hörppää.

Nukkuu usein koko yön putkeen, herää ensimmäisen kerran viiden aikaan mutta jatkaa yleensä vielä kuuteen nukkumista. Ja menee nukkumaan seitsemän aikaan. Mahtava parannus siis kuukaudessa!

Synttäreitä pitää alkaa suunnitella, äitini lupasi auttaa leipomusten tekemisessä.

Ainiin, ja menkat alkoivat loppuviikosta! Ei kyllä yhtään ole ollut ikävä, vaikka onhan se kiva toisaalta että kroppa alkaa palautua. Ja, ehkäisyähän ei edelleenkään käytetä...

maanantai 6. helmikuuta 2012

Tissi

Paluu "normaaliin" arkeen on ollut kiireinen.

Äiti saatiin muutettua hyvin ja viime viikolla kävin joka päivä opiskelemassa puoli päivää. Eeliksellä ja mummulla meni kaikki hyvin ja Eelis on hienosti sopeutunut hoitopaikkaan eli mummulaan. Tänään oli vapaapäivä ja vietettiin päivä kotona, Eelis ei päästänyt silmistään ja kävi koko ajan halimassa. Sen verran tainnut kuitenkin olla ikävä.

Uniasiat on nyt mallillaan, Eelis herää nykyään viiden aikaan aamusta, älähtää pari kertaa ja jatkaa vielä uniaan puoli seitsemään - seitsemään. Muuten ei tarvitse käydä katsomassa kertaakaan. Nukahtaa nopeasti takaisin vaikka havahtuisikin sänkyyn menemiseen niin että alkaa itkeä (nukahtaa meidän sänkyyn tissille). Viime yönä nukuin itse ilman korvatulppia!

Eelis syö tissiä edelleen pari kertaa päivässä, ja nyt hoidon alettua en ole enää äiti vaan tissi! Eräänä päivänä nimittäin mummulaan tullessa Eelis oli syömässä välipalaa ja kun tulin keittiöön, poika huudahti "Tissi!" :D Ja äitinihän repii tästä iloa kutsumalla minua nyt tissiksi :D

On ollut ihanaa käydä opiskelemassa ja palata vähän tähän normaaliin maailmaan, alkaa pikkuhiljaa tuntua taas siltä että kyllähän tässäkin pääkopassa on vähän eloa kun hetken sitä virvoittelee. Kurssi on mielenkiintoinen ja mukavan "järkeenkäypä", ei tarvitse päntätä liikaa.

Työnhaku on menossa, unelmien duuni tuli hakuun, saa nähdä miten käy!