maanantai 23. huhtikuuta 2012

Ahdistuksia

Mikähän siinä on, että kun vie lapsen hoitoon päiväksi vapaapäivänään, jotta saisi siivottua urakalla, poden koko ajan huonoa omaatuntoa?

Minulla on vuoden lomat pitämättä ja ne täytyy pitää nyt ennen työsuhteen päättymistä, joten teen vain kolme päivää viikossa töitä (töissä). Nyt kahtena päivänä olen siivonnut ja koittanut ottaa vähän rennosti kun väsyttää koko ajan. Mutta koko ajan poden huonoa omaatuntoa.

Pitäisi siivota tukka putkella, että saan kaiken siivottua mahdollisimman nopeasti ja oltua sitten Eeliksen kanssa, tai kirjoittaa kotona, että saisin työni mahdollisimman valmiiksi töissä vielä ollessani. Koitan siivota nyt kodin kokonaan, jotta sitten voisin keskittyä kirjoittamiseen (ja tulevaan kesään). Ja Eeliksen kanssa olemiseen. Mutta juuri nyt koko päivä menee siihen, että koitan pohtia mitä huvittaisi tehdä, mitä jaksaisin tehdä, kuinka paljon ehtisin tehdä, mitä tekisin seuraavaksi, kehtaisinko oikaista sohvalle viideksi minuutiksi tai jopa puoleksi tunniksi kirjan kanssa?? Kehtaisinko hetken istua koneella smurffailemassa, kehtaisinko katsoa jakson hömppää?

Ja samalla kun koitan järjellä ajatella, että vapaapäiväähän minä olen viettämässä, ja saan käyttää sen niinkuin haluan, olla siivoamatta tai siivota juuri niin paljon kuin tykkään, poden huonoa omaatuntoa että en vietä sitä aikaa Eeliksen kanssa, kun kerta olen kotona.

Sanomattakin lienee selvää että Eeliksen hereillä ollessa siivoamisesta ei tule mitään. Joten nyt kun minulla on mahdollisuus laittaa Eelis hoitoon (josta nauttii niin poika kun mummukin) ja siivota kunnolla, välillä vaikka levätäkin, en osaa nauttia siitä. Tämä on sitä omaa aikaa, josta haaveilen kovin usein ja nyt kun se on käsillä, en ole nauttinut siitä vielä tippaakaan. Koko ajan vaan mietin mitä pitäisi tehdä että pääsisin a) töiden kimppuun, b) Eeliksen kanssa aikaa viettämään.

Tähän samaan nivoutuu tämä todennäköisesti pian alkava työttömyys. Vaikka olenkin laittanut hakemuksia (niin avoimia kuin ihan työpaikkahakuihin vastauksiakin) lähes parikymmentä, en jaksa edes salaa toivoa että saisin työpaikkaa.

No, kohtahan jään joka tapauksessa kotiin vuodeksi, mutta jotenkin kun aina olen suoriutunut hyvin, ollut töissä ja pärjännyt, ja nyt kun jään työttömäksi, on se kova kolaus. Vaikka sehän tarkottaisi laatuaikaa Eeliksen kanssa, oman äidin kanssa, kotona, kaupungilla, pääsisin halvemmalla museoihin ja uimahalliin, ehtisin nähdä mammalomalla olevia ystäviä ja nauttia kesästä kotona. Olen koittanut ajatella tätä aikaa pelkästään positiiviselta kannalta, mutta silti se ahdistaa.

Liekö vain raskaushöyryjä, vai mikä tätä kuuppaa kiristää??

keskiviikko 11. huhtikuuta 2012

Tunnustus

Kiitoksia oikein paljon onnitteluista :)

Hilla heitti meitä tunnustuksella, kiitoksia oikein paljon! Hillan blogia olen seuraillut tiiviisti myös, mukavaa lueskella muiden samalla alalla työskentelevien äitien ajatuksia, etenkin kun jälkikasvu on saman ikäistä! Tässäpä ohjeistus copy-pastella:


Liebster tarkoittaa "rakkain" tai "rakastettu", mutta se voi tarkoittaa myös suosikkia. Liebster palkinnon ajatuksena on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 seuraajaa.

Tunnustuksen säännöt:
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.
2. Valitse viisi suosikkiblogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen! 
En ole töihinpaluun jälkeen enää niin aktiivisesti seuraillut blogimaailmaa, mutta tässäpä ne viisi (ei missään järjestyksessä) joita koitan käydä seurailemassa:

1. Riinan riemu: yksi sydämellisimmistä ihmisistä, johon aikanaan tutustuin kesätöissä, sittemmin ollaan enemmän tai vähemmän oltu yhteydessä, mutta aina jatkettu siitä mihin edellisen kerran jäätiin. Riinalla on Eelistä hieman nuorempi vauva ja blogin kautta olen seuraillut heidän vauva-arkea täältä kauempaa.

2. Mun sateenvarjon alla: jo raskausaikana aloin seurata Sussun blogia ja edelleen käyn lukemassa Minimiehen perheen kuulumisia :)

3. Näkymätön lapsi: Oli ihanaa seurata kuinka Tuulin lapsettomuudesta lopulta tuli loppu pienen tytön muodossa. Tuuli tarjoaa mahtavan näkökulman minun kaltaisille ihmisille, joille raskautuminen ei ole ollut millään lailla ongelma! Koskettavaa luettavaa aina.

4. Verskin Valtakunta: aloin lukea Verskin blogia heti sen perustamisesta lähtien, olimme mammapalstalla samaan aikaan odottajien puolella.Verski kuvaa elämäänsä ahkerasti ja muiden mielipiteistä välittämättä! Loistavaa luettavaa!

5. Ajatuskatkos: Alunperin aloin seurata Kirsun menoa muistaakseni liikuntajuttujen takia, sitten minua kosketti keskenmeno ja sittemmin raskaus ja vauva. Nyt Kirsulla on vauva kotona ja on kiva käydä kurkkimassa muiden pikkuvauva-arkea.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Plussan puolella

No niinhän se on, täällä odotetaan toista lasta!

Alkuun vähän hirvitti kun työtilanne ei ole tällä hetkellä kovin hyvä (nykyinen työsopimus loppuu kesällä ja uutta työpaikkaa ei ole tiedossa) ja alan tilanne työllistymisen suhteen ei ole mikään loistava. Mutta toisaalta, eipä tässä ole pitkä aika olla työttömänä jos mihinkään en pääse, ja sittenhän sitä hurahtaa vuosi taas eteenpäin. Ehkä silloin työtilannekin olisi parempi.

Kaikella on tarkoituksensa. Ja jos kaikki menee hyvin, niin Eelis saa sitten sisaruksen pienellä ikäerolla, sitähän minä toivoin :)

Ja eipä muuten meillä toimi "varmoihin päiviin" luottaminen, ja näköjään imetys ei estä raskaaksi tulemista ja toisaalta maidon tuotanto ei lopu raskaaksi tulemiseen. Tulipa todistettua :D

perjantai 6. huhtikuuta 2012

Pääsiäistä

Ollaan pääsiäisloman vietossa. Luvassa on paljon ystäviä ja isovanhempia, rentoutumista ja omasta perheestä nauttimista.

Eelis kävelee nyt valtaosan ajasta, köpöittely onnistuu myös jotenkuten kengät jalassa. Poika tykkää palloista ja niitä heitelläänkin päivittäin. Tyynyt on ihan pop, niitä on oltava lattialla että pääsee köllöttämään jos siltä tuntuu. Eelis myös syö jo itse lusikalla, puurolautaselta häviää ensimmäisenä hedelmä/marjasoseet :D Jonkin verran sottaista puuhaa vielä mutta harjoittelemassahan sitä vielä ollaan! Kovasti Eelis halii ja tulee syliin, hakee usein kirjoja luettavaksi ja selailee niitä itsekseenkin jonkin verran. Hirmuisesti itsenäinen leikkiminen on lisääntynyt! Ja potalla käymisen jälkeen Eelis vie itse vaipan roskiin, laittaa myös likapyykit pyykkikoriin ja pyyhkii pöytiä jos on murusia. Vie myös tavaroita paikalleen pyydettäessä, meillä on siis pieni apulainen täällä :)
Nyt on vähän tullut "takapakkia" pottailun kanssa, nyt kun Eelis kävelee, toimii suolisto ilmeisesti paremmin ja monesti kakka tai pissa on ehtinyt jo tulla vaippaan ennenkuin Eelis huomaa siitä ilmoittaa.
Sanavarasto on kasvanut vaikka Eelis pääosin kommunikoikin ihan omalla puheellaan, ilman varsinaisia sanoja. Jos emme ymmärrä mitä poika tarkoittaa, ottaa hän kädestä kiinni ja näyttää :)

Oma työtilanteeni on edelleen epävarma, en saanut sitä työpaikkaa johon hain, toivuttuani (olin yllättävän vähän pettynyt, ilmeisesti paikka ei ollut minulle) laitoin avoimia hakemuksia useampaan paikkaan. Toivottavasti jostain tärppäisi pian!

Jännitystä elämään lisää se, että menkat on myöhässä kaksi päivää ja päivällä sain haamuplussan raskaustestiin... Huomenna täytyy käydä apteekissa!