tiistai 26. lokakuuta 2010

Painopohdiskelua, taas

Tultiin juuri äsken neuvolasta ja nyt tuli painon noususta sanomista. Edellisestä kerrasta painoa on tullut hieman yli 700 g/viikko, eli puoli kiloa läskiä tähän kroppaan per viikko! Muut arvot olivat kohdallaan, kohdunpohjan korkeudessa mennään edelleen yläkäyrillä.

Vaikka tuo painoasia ottaa aivoon, en aio ottaa siitä suurta painetta, sillä paino on noussut tasaisesti ihan alkuraskaudesta asti, koko ajan lähes täydellisellä lineaarisellä käyrällä (tarkastin piirtämällä excelillä kuvaajan). Eli sillä kuinka söin/syön tai liikuin/liikun ei näytä olevan juurikaan merkitystä. Syön terveellisesti edelleen, hieman terveellisemmin kuin ennen raskautta jopa. Liikun toki vähemmän, tosin liikunnan määrä romahti jo keväällä ennen raskautta kun lopetimme taekwondon. Mutta terveydenhoitajan ehdoittama töihin/kotiin kävely ei innosta, sillä matkaan menee kävellen tunnin verran, joka tuntuu jo aika paljon jos olen töissä kahdeksan tuntia päivässä ja sen jälkeen yritän ehtiä tehdä jotain kotona. Laiskuutta osin, myönnän sen, jos mies kulkee autolla joka tapauksessa saman työmatkan (meillä on siis sama työmatka), niin miksi minä kävelisin? Pyöräily taas ei enää onnistu kun maastopyörästä ei saa tankoa tarpeeksi korkealle, että maha ei olisi tiellä.

Aerobista liikuntaa on nyt kuitenkin lisättävä päiviin, painon nostelu kun vain lisää painoa ja sitähän tässä nyt valitettavasti vain tarkkailaan, ei kehon koostumusta. Nyt kun viikonloput alkavat olla taas kotiviikonloppuja, pystyy liikuntaa harrastamaan enempi. Hyötyliikuntaa harrastan jo muutenkin, mutta se ei näemmä riitä enää. Jotain tarttis tehdä! Edelleenkään en uskalla ruveta millekään dieetille tai kuntokuurille, sillä teen ne helposti liian tiukaksi tässä tilanteessa. Olen perusterve ja kaikki veriarvot ovat äärimmäisen hyvät, joten yritän olla ottamatta liikaa paineita. Asia kuitenkin painaa mieltä.

Miehen kanssa pohdittiin tuota painoa yhdessä. Mies ihmetteli sitä miten painoa tarkkaillaan samalla lailla oli kehon koostumus mikä tahansa. Sinänsä ymmärrän sen, veisi aika paljon resursseja suhteuttaa painon noususuositukset jokaiselle erikseen, mutta onhan se eri asia jokaisen kohdalla. Jos oma painoni nousee sen 20+ kg raskauden aikana, se nousee sen verran. Niin kauan kun vauvalla on kaikki hyvin ja veriarvoni pysyvät kunnossa, minä itse pystyn kyllä sitten raskauden jälkeen tekemään vaikka mitä ilman, että vaarannan jonkun muun terveyden siinä samalla.

Samalla mies naureskeli sokerirasitustestille, itse olen siis ollut aina painava verrattuna miltä näytän ja painoindeksini oli ennen raskautta 26 ja sen perusteella joudun testiin menemään. Itseäni se ei sinänsä haittaa, tiedän arvojen olevan kunnossa, se vain vie työaikaa. No, jospa en voisi pahoin testin aikana vaan voisin lukea siinä samalla.

Voi voi, pitää pohtia tätä painoa vielä omassa pikku päässä ja yrittää saada tuo inhottava ääni pois, joka huutaa läski! läski!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti