sunnuntai 26. elokuuta 2012

Meidän perheen tyypillinen lauantai

Eelis nukkui aamulla vähän yli kahdeksaan (vaikka kävi nukkumaan ennen kahdeksaa, oli kyllä nukkunut normaalia lyhemmät päikyt) ja sen ansiosta sain itsekin nukuttua ja heräsin virkeähkönä piiiitkästä aikaa. Vaikka siis oli miehen aamuherätyksen vuoro, herään usein Eeliksen aamuisiin kiukkuiluihin (joita harrastetaan etenkin isin kanssa) ja takaisin nukahtaminen on hankalaa.

Aamupuuhat alakerrassa tapahtuivat onnistuneesti, Eelis istui keittiön tasolla nätisti ja katsoi kiinnostuneena aamiaisen valmistelua. Poika söi hienosti ja keskittyneesti, joi itse maitoa! Aamiaisen jälkeen tuli pissikin pottaan. Saatiin heti aamusta pyykit koneeseen, lounas uuniin (perunoita paloiksi, mukaan kalkkunasuikaleita ja sipulikermaa, uuniin puoleksi tunniksi ja uuni pois päältä, annetaan hautua vähintään tunti) ja vaatteet kaikille päälle ilman tappeluita.


Käytiin kaupungilla viemässä kirpparille pussillinen kamaa, etsittiin isille kenkiä ja haettiin Arnold'sista 6-päkki donitseja. Koko ajan Eelis oli kiltisti vaunuissa tai juoksenteli kaupoissa, kuitenkin hallitusti ja kiltisti. Aurinko paistoi ja oli mukavan lämmintä. Automatkatkin kaupunkiin ja kotiin sujuivat harmistumatta.

Kotona odotti valmis ja juuri sopivan lämmin lounas. Sillä välin kun itse laitoin ruoan pöytään, kävi isi ripustamassa pyykit kuivumaan. Eelis kiipesi itse tuoliin ja söi itse lähes puolet, melkein koko lautasellisen hienosti keskittyen ruokailuun. Jälleen joi maidon ihan itse. Ruoka maistui kaikille erinomaisesti. Lounaan jälkeen Eelis jaksoi hienosti istua potalla vaikka kakkaa ei tullutkaan. Sillä välin sain tiskit koneeseen ja koneen päälle, ja ladattua kahvinkeittimen.


Pieni takapakki tuli kun päikyille mennessä harmitti niin vietävästi, vartin itkun jälkeen Eelis kuitenkin alkoi normaaliin tapaan höpöitellä itsekseen (sillä välin kun isi ja äiti vaan joivat kahvia ja söivät jälkkäriksi niitä donitseja). Lopulta uni voitti (45 min jälkeen) ja isi ja äiti vaan hengailivat, nauttien hiljaisuudesta ja siitä, että pyykit oli pesty, tiskikone käynnissä, tasot pyyhitty ja imuroida ei vielä voinut.

Eelis heräsi vain puolentoista tunnin päikkäreiden jälkeen (koska mies aivastaa, kuten aina niin, että se kuuluu toiseen päähän rivitaloyhtiötä asti, eikä osaa vaimentaa ääntä). Onneksi unta on ilmeisesti riittänyt, ja Eelis herää hyvällä tuulella. Pottaankin tulee pieni kakka, pissa on juuri ehtinyt tulla vaippaan. Pottailun aikana isi tyhjentää tiskikoneen. Purkillinen jogurttia maittaa hyvin ja se syödään nopeasti kun luvattiin että lähdetään hiekkalaatikolle. Pukeminen meinaa harmittaa mutta siitäkin selvitään lopulta vain pienellä kiukkuilun yrityksellä.

Eelis kantaa hiekkalelupussinsa puoleen väliin puistomatkaa, loppumatkaksi haluaa syliin. Hiekkalaatikolla leikki ei lopulta maistu kauaakaan kun kassista löytyy myös pallo. Sitä mennäänkin sitten potkimaan hiekkakentälle, jossa riittää lääniä juosta. Lopulta mennään jatkamaan leikkejä takapihan hiekkalaatikolle. Tunnin ulkoilun jälkeen tullaan kotiin, laitetaan kissat ulos ja jätetään takaovi auki, niin että Eelis saa leikkiä takapihan patiolla (jossa on onneksi suljettava portti). Isi imuroi Eeliksen avulla, sillä välin pesen vessat ja smurffailen hetken. Välillä Eelistä kiukuttaa kun ei saa sammuttaa imuria kesken touhun. Potalla käynti ei maistu ja pissikin on ehtinyt juuri tulla vaippaan.

Päivälliseksi Eelikselle lämmitetään edellisen päivän makaronilaatikkoa (vanhemmilla ei ole nälkä koska ne söi päikkyjen aikaan kolme donitsia, kumpainenkin), mutta se ei maistu. Puoli tuntia leikittyään Eelis hakee minut pöydän ääreen ja syö vähän makaronilaatikkoa ja juo itse puoli mukia maitoa. Päivällisen päälle käydään potalla kakalla ja leikitään äidin meikkipussilla ja isin partakoneen johdolla, muuten ei meinaa jaksaa keskittyä potalla istumiseen.

Ajatuksena oli käydä vielä kerran hiekkalaatikolla mutta kello on jo sen verran paljon ja Eeliskin tuntuu keksivän tekemistä, että päädyn istumaan sohvalle ja lukemaan päivän ilmaisjakelu-uutiset. Eelis juoksentelee pation ja olkkari-keittiön väliä, välillä hakee ulos näyttämään jotain, välillä täytyy antaa vettä kastelukannuun (ja käydä pyykimässä lattialta sinne roiskuneet vedet) mutta pääosin Eelis leikkii itsekseen.


Isi grillaa vanhemmille välipalaksi kanavartaita, Eeliskin maistaa mutta ei leikiltään malta sen enempää syödä. Meno alkaa yltyä, Eelis juoksee päin patteria niin että kolina käy, toteaa maahan pyllähtäessään että pampam ja jatkaa juoksua. Välillä alkaa kiukuttaa kun äiti ei jaksa nousta poimimaan jotain tavaraa lattialta (jonka Eelis juuri heitti maahan). Eelis haluaa katsoa kun laitetaan puuro kiehumaan ja vaatii laittaa kahvinkeittimen päälle. Alkaa kiukuttaa kun sitä ei saa laittaa päälle, vielä suurempi harmistus meinaa tulla kun pitää lähteä isin kanssa yläkertaan iltapesuille.

Onneksi isi saa Eeliksen unohtamaan kiukuttelun ja pienten kiukutteluyritysten lomassa ylhäältä kuuluu höhhöhöö! ja iltapesut ja -puuhat kuuluu onnistuvan mallikkaasti. Sillä välin iltapuurokin on haudutettu ja saan sen jäähtymään lautaselle. Ehdin jopa kirjoittaa blogia. Isi ja Eelis tulevat suurten höhötysten kera alakertaan ja puuro maistuu hyvin, jälleen Eelis juo itse maidon. Vielä huvittaisi leikkiä legoilla mutta äidin haettua lorukirjan, kiipeää Eelis sohvalle ja köllähtelee tyynyjen päälle kuuntelemaan. Sillä välin isi täyttää tiskikoneen. Kahdesti Eelis jaksaa kuunnella lorut, ja vaikka poika alkaa olla selkeästi väsynyt, koittaa kiukutella kun äiti nostaa syliin ja sanoo että mennään tutumaan. Kipaisee vielä isin sylissä ja sitten heiluttelee isille ja kissoille hyvät yöt. Omassa huoneessa täytyy pari kertaa laittaa pöytälamppu päälle ja pois päältä, ja näyttää äidille miten sormet saattaa jäädä lipaston laatikoiden väliin. Eelis on tällä viikolla tajunnut että omassakin huoneessa on kaapin takana leluja ja onkin mielellään alkanut leikkiä siellä. No nytkin koittaa mennä avaamaan kaappia ja alkaa kiukuttaa kun äiti ei anna enää leikkiä.

Onneksi harmistus loppuu nopeasti kun mennään laittamaan unilelut sänkyyn tyynyn päälle ja nostan Eeliksen perään. Eelis köllähtää heti pää tyynyn päälle unilelut kainalossa, laitan peiton päälle ja vilkutellaan hyvät yöt. Vähän Eelis koittaa alkaa tihrustaa itkua mutta kun suljen oven, jää huoneeseen täysi hiljaisuus. Tällä välin isi on tehnyt leivät iltapalaksi. Alakertaan ei kuulu edes uniölinää, Eelis on siis alkanut nukkumaan lähes heti, kello puoli yhdeksän illalla alkaa isin ja äidin toinen yhteinen aika. Ehdin kirjoittaa tämän tekstin loppuun ja isi pelaa. Loppuilta menee oleillessa ja nukkumaan painelen kymmenen aikaan.

Varsin normaali lauantai, varsin mainio sellainen.

lauantai 25. elokuuta 2012

Matkarattaat

Mummulaan on ollut ajatuksena hankkia matkarattaat lähinnä Eelistä varten, jotta Emmaljungat saadaan vauvankopalla vauvalle käyttöön. Pari kertaa kävin kirppiksillä katsomassa ja selasin paikkakuntamme nettikirppistä. No tulihan ne matkarattaat vastaan, hyvän väriset, suhteellisen hyvässä kunnossa ja hyvällä hintaa.


Hintaa näillä oli 42 € (pyyntö 45 € mutta myyjällä ei ollut antaa viisikymppisestä kuin kymppi takaisin, itse möläytin että no on mulla 2 €). Olivat aika likaiset mutta ihan hyvin lähtivät puhtaaksi kun lykkäsin kaikki kangasosat pesukoneeseen ja pyyhkäsin muut osat mikrokuituliinalla.

Rattaat on siis Gracon Cocoon Citysport mallia, olleet käytössä ilmeisesti kahdella lapsella. Kätevät myös siinä mielessä, että tuossa pepun kohdalla on sellainen lärpäke, jonka saa nostettua ylös, jolloin kun selkänojan laskee alas, saa rattaisiin vauvalle kaukalon.

Mummu oli ensin vähän nihkeänä renkaista että pääseeköhän niillä lumessa, saa nähdä. Toisaalta, täällä päin aurataan kyllä tiet ihan hyvin ja sitten kun sitä loskaa on se kaksi metriä niin ei siinä kyllä pääse millään helposti eteenpäin, oli millaiset renkaat vain.

perjantai 24. elokuuta 2012

Tulevat yövaipoitukset

Tajusin tässä jokin aika sitten että vauvojen vaipathan vaihdettiin myös öisin. Melkein aloin saamaan harmaita hiuksia kun tajusin samassa, että hoitopöytä (lipasto, jonka päälle laitetaan hoitotaso) on Eeliksen huoneessa. Eeliksen huoneen ovi on öisin kiinni ettei kissat mene sinne riehumaan ja että Eelis saa nukuttua rauhassa (havahtuu helposti vaikkakin nukahtaa vielä helpommin takaisin). Itselleni vaihtoehto, että menisin yöllä hiippailemaan Eeliksen huoneeseen vauvan kanssa vaippaa vaihtamaan on automaagisesti poissuljettu.

Yläkerran minimaaliseen käytävään ei mahdu hoitotasoa ja vessassa ainoa käypä taso on saunan lauteet. No jälkimmäinen ei ole ihan huono vaihtoehto, täytyy vaan hommata laatikko johon kaikki tarvittava saa kissoilta piiloon ja turvaan, ja helposti siirrettyä kun saunaa käytetään. Täytyy vaan laittaa jotain saunan valon eteen, jotta valo ei ole liian kirkas. (Eeliksen aikaan yöt sujuivat helpommin kun yöllisten puuhailujen aikaan oli hämärää, pysyi päivän ja yön ero.)

No, sitten tajusin, että miksi yritän tehdä asiasta vaikeaa, kun voin laittaa makuuhuoneen kirjahyllyyn laatikon, johon laitan kaiken tarvittavan (yövalo on oltava päällä anyway jotta näen imettää). Hoitotasona toimikoon sänky ja hoitoalustana jokuvaan. Samahan se on vaihdanko vaipan seisaalleen vai istualleen/kontilleen, kunhan ei liikoja tarvitse liikkua ja kolistella.

Problem solved.

torstai 23. elokuuta 2012

Kestoilusta

Ai miten niin alkaa ajatukset olla tulevassa pikkusikkurassa kun postaustahti tihenee?

Eeliksen kanssa kestovaippailtiin heti alusta alkaen (tai no, ekat pari viikkoa mentiin kertiksillä kun totuteltiin ensin ihan vaan vauvan kanssa eloon) ja vuoden ajan meillä käytettiin kotona pääosin kestoja, öisin (pelkäsin liikaa vaipan vuotoa) ja reissuilla mentiin kertiksillä. Kun Eelis meni mummulaan päivähoitoon, halusi mummu kertakäyttöisiä vaippoja (koki kestot liian hankaliksi hoitopäivien ajaksi) joten nyt ei ollakaan sitten puoleen vuoteen kestoiltu. Ei meillä ole ollut sopivan kokoisia vaippojakaan puoleen vuoteen, laiskotti kai liikaa kun en viikonloppujakaan varten hankkinut isompia kestoja. Näin jälkeenpäin harmittaa vähän vaikkakaan en asiasta ole huonoa omaatuntoa viitsinyt potea.

Meillä Eeliksellä toimi parhaiten ImseVimsen vaipat (imuvaippoihin ompelin tarrat) kuorien kanssa. Lisäksi äiti ompeli muutaman kuoren ja kasan imuja (vanhoista froteepyyhkeistä), sekä kutoi kahdet villahousut jotka kuitenkin jäivät aika vähälle käytölle. Vuoden 2010 äitiyspakkauksen kestot olivat aika hanurista ja toimivat lähinnä viimeisinä keinoina jos kaikki muut oli loppu. Löysin kirppikseltä halvalla puuvillaisia nauhavaippoja, mutta ne eivät oikein toimineet, jostain syystä pissa haisi niissä todella voimakkaasti ja ne oli hieman hankalia käyttää (nauha piti pyörittää pyllyn alta ja laittaa solmuun eteen). Laitoinkin ne sitten eteenpäin aika nopeasti.


Kestoja meillä on oli sen verran vähän, että pyykkiä piti pestä joka päivä jotta vaipat riittivät (3-6 kg ImseVimsejä 11 kpl + kuoria 7 kpl, astetta isommalle vauvalle kuorivaippoja 8 kpl ja vielä isompia vain 4 kpl). Tämä oli kuitenkin ihan ok, sillä samaan koneeseen laitoin aina vauvan muunkin pyykin. Pääosin pesin vaipat 60 asteessa, silloin tällöin 95 asteessa, kuoret aina 40-60 asteessa ja harvemmin (laitoin käytön jälkeen kuivumaan ja pesin vasta useamman käyttökerran jälkeen tai heti jos tuli tahroja). Pari kertaa laitettiin harsoakin imuksi, siitä vaan tulee aika iso pakkura.

Minulle on ollut ilmiselvää kestoilla myös tulevan sikkuran kanssa. Kuitenkin epäilen, että nyt kestoja pitäisi olla enempi, jotta ei iske paniikki jos pyykkiä ei ehdikään pestä päivittäin. Asiahan ei ole minulle ongelma sillä pidän pyykinpesusta mutta aina ei välttämättä vaan ehdi tai jaksa. Lisäksi haaveilen että kotiin jäätyäni Eelikselläkin alettaisiin taas käyttää kestoja kotona ollessa.


Meidän kestot olivat hetken aikaa lainassa naapurissa jossa kestoilu ei kuitenkaan toiminut. Sanoivat kyllä että asiaan vaikutti myös se, että vauva itki paljon ja kestot lisäsivät taakkaa liikaa. 
Hetken aikaa netissä smurffailtuani olen (tällä hetkellä) vahvasti sitä mieltä, että taidan tilata eBaysta Babyland one-size kuorivaippoja. Imuja meillä on riittävästi (ja niitä saa helposti lisää vanhoista pyyhkeistä, äidillä kun on saumuri), nuo kuoret sopisivat sekä vauvalle että Eelikselle ja Verskin blogista luin hyviä kokemuksia näistä. Lisäksi ne ovat huomattavasti halvempia kuin mikään muu (suuret löydöt kun eivät juuri kohtaa minua, olen aina väärässä paikassa väärään aikaan ja kestolahjoittajia ei valitettavasti lähipiirissä ole, Eelikselle sain muutamia äitiyspakkauksen kestoja parilta kaverilta kun he eivät itse kestoilleet).

Täytyy perehtyä taas kestoiluun ajatuksella, sen muistan että imut kannattaa tytölle taitella erilailla kuin pojalle! Jos jollain on tarjota lisävinkkejä (tai kestoja hyvällä hinnalla) niin otan niitä mielelläni vastaan!

keskiviikko 22. elokuuta 2012

1,5 vuotiaan päivärytmi

Eipä ole pitkään aikaan tullut päivitettyä meidän päivärytmiä, joka on ollut nyt lähes puoli vuotta aikalailla stabiilina.

Herääminen (alkaa kuulua höpöittelyä Eeliksen huoneesta) ja aamupesut
 
klo 7     arkiaamuina: vähän rahkaa/jogurttia
             viikonloppuisin: aamupuuro

klo 8     arkiaamuina: aamupuuro mummun luona

klo 9     ulos leikkimään

klo 10   tarvittaessa pieni välipala

klo 11   lounas

klo 12   päikkärit

klo 15   välipala

klo 15:30 ulos leikkimään

klo 17   päivällinen

(klo 18  ulos leikkimään)

klo 19   iltapesut

klo 20   nukkumaan

Meidän arki rytmittyy siis syömisten ja nukkumisten ympärille. Eelis nukkuukin todella hyvin (yössä noin 11 h ja yleensä noin 2 h päikyt) ja syö innokkaasti. Nukkumaanmenokin sujuu nykyään pääosin mutkattomasti, niin päikyille kuin yöunillekin mennään kissoille/isälle/mummulle/äidille heiluttaen ja Eelis jää unileluineen sänkyyn hakemaan unta. Joskus nukahtaa samantien, usein jää höpöttelemään ja ölisemään (meillä Eelis on aina pitänyt uniölinää nukahtaessaan), nukahtamiseen menee 5-30 min. Mutta tämän ajan Eelis on itsekseen huoneessaan, ei vaadi meidän läsnäoloa.

Pääosin energia pyritään purkaa pojasta ulkona hiekkalaatikolla ja palloa potkimalla. Pyritään siihen, että Eelis saisi olla ulkona leikkimässä vähintään sen kaksi tuntia päivässä. Mummulassa samat rutiinit pätevät. Aina tähän kahteen tuntiin ulkoleikkejä ei päästä, jos vaikka on asiaa kaupungille niin sinne mennään aamupäivästä ennen päikkyjä ja kauppareissuille taas lähdetään päivällisen jälkeen. Sateisina keleinä sisällä täytyy tosissaan koittaa keksiä puuhaa pojalle että ei iske kovin suuri turhautuminen kun ei pääsekään hiekkalaatikolle (jossa Eeliskään ei viihdy jos hiekka on liian märkää). Eelis on alkanut olla leikeissään itsenäisempi, tosin jos äiti on näkyvissä, pitää se hakea usein sormesta vetämällä ja hokemalla "tänne, tänne".

Vaikka Eelis hyvin tietää mitä tapahtuu missäkin järjestyksessä, täytyy vähän kiukutella, etenkin isille.

Itse rutiinien orjana on ihanaa kun oma lapsikin tykkää rutiineista ja tietää jo mitä tapahtuu seuraavaksi. Helpottaa omaa elämää huomattavasti ja sinisilmäisen avoimesti koitan pitää rutiineista tiukasti kiinni myös vauvan tultua maailmaan. Vauvallahan ei rytmiä ole joten saa nähdä kuinka haastavaa rutiinien kiinnipidosta tulee...