sunnuntai 26. elokuuta 2012

Meidän perheen tyypillinen lauantai

Eelis nukkui aamulla vähän yli kahdeksaan (vaikka kävi nukkumaan ennen kahdeksaa, oli kyllä nukkunut normaalia lyhemmät päikyt) ja sen ansiosta sain itsekin nukuttua ja heräsin virkeähkönä piiiitkästä aikaa. Vaikka siis oli miehen aamuherätyksen vuoro, herään usein Eeliksen aamuisiin kiukkuiluihin (joita harrastetaan etenkin isin kanssa) ja takaisin nukahtaminen on hankalaa.

Aamupuuhat alakerrassa tapahtuivat onnistuneesti, Eelis istui keittiön tasolla nätisti ja katsoi kiinnostuneena aamiaisen valmistelua. Poika söi hienosti ja keskittyneesti, joi itse maitoa! Aamiaisen jälkeen tuli pissikin pottaan. Saatiin heti aamusta pyykit koneeseen, lounas uuniin (perunoita paloiksi, mukaan kalkkunasuikaleita ja sipulikermaa, uuniin puoleksi tunniksi ja uuni pois päältä, annetaan hautua vähintään tunti) ja vaatteet kaikille päälle ilman tappeluita.


Käytiin kaupungilla viemässä kirpparille pussillinen kamaa, etsittiin isille kenkiä ja haettiin Arnold'sista 6-päkki donitseja. Koko ajan Eelis oli kiltisti vaunuissa tai juoksenteli kaupoissa, kuitenkin hallitusti ja kiltisti. Aurinko paistoi ja oli mukavan lämmintä. Automatkatkin kaupunkiin ja kotiin sujuivat harmistumatta.

Kotona odotti valmis ja juuri sopivan lämmin lounas. Sillä välin kun itse laitoin ruoan pöytään, kävi isi ripustamassa pyykit kuivumaan. Eelis kiipesi itse tuoliin ja söi itse lähes puolet, melkein koko lautasellisen hienosti keskittyen ruokailuun. Jälleen joi maidon ihan itse. Ruoka maistui kaikille erinomaisesti. Lounaan jälkeen Eelis jaksoi hienosti istua potalla vaikka kakkaa ei tullutkaan. Sillä välin sain tiskit koneeseen ja koneen päälle, ja ladattua kahvinkeittimen.


Pieni takapakki tuli kun päikyille mennessä harmitti niin vietävästi, vartin itkun jälkeen Eelis kuitenkin alkoi normaaliin tapaan höpöitellä itsekseen (sillä välin kun isi ja äiti vaan joivat kahvia ja söivät jälkkäriksi niitä donitseja). Lopulta uni voitti (45 min jälkeen) ja isi ja äiti vaan hengailivat, nauttien hiljaisuudesta ja siitä, että pyykit oli pesty, tiskikone käynnissä, tasot pyyhitty ja imuroida ei vielä voinut.

Eelis heräsi vain puolentoista tunnin päikkäreiden jälkeen (koska mies aivastaa, kuten aina niin, että se kuuluu toiseen päähän rivitaloyhtiötä asti, eikä osaa vaimentaa ääntä). Onneksi unta on ilmeisesti riittänyt, ja Eelis herää hyvällä tuulella. Pottaankin tulee pieni kakka, pissa on juuri ehtinyt tulla vaippaan. Pottailun aikana isi tyhjentää tiskikoneen. Purkillinen jogurttia maittaa hyvin ja se syödään nopeasti kun luvattiin että lähdetään hiekkalaatikolle. Pukeminen meinaa harmittaa mutta siitäkin selvitään lopulta vain pienellä kiukkuilun yrityksellä.

Eelis kantaa hiekkalelupussinsa puoleen väliin puistomatkaa, loppumatkaksi haluaa syliin. Hiekkalaatikolla leikki ei lopulta maistu kauaakaan kun kassista löytyy myös pallo. Sitä mennäänkin sitten potkimaan hiekkakentälle, jossa riittää lääniä juosta. Lopulta mennään jatkamaan leikkejä takapihan hiekkalaatikolle. Tunnin ulkoilun jälkeen tullaan kotiin, laitetaan kissat ulos ja jätetään takaovi auki, niin että Eelis saa leikkiä takapihan patiolla (jossa on onneksi suljettava portti). Isi imuroi Eeliksen avulla, sillä välin pesen vessat ja smurffailen hetken. Välillä Eelistä kiukuttaa kun ei saa sammuttaa imuria kesken touhun. Potalla käynti ei maistu ja pissikin on ehtinyt juuri tulla vaippaan.

Päivälliseksi Eelikselle lämmitetään edellisen päivän makaronilaatikkoa (vanhemmilla ei ole nälkä koska ne söi päikkyjen aikaan kolme donitsia, kumpainenkin), mutta se ei maistu. Puoli tuntia leikittyään Eelis hakee minut pöydän ääreen ja syö vähän makaronilaatikkoa ja juo itse puoli mukia maitoa. Päivällisen päälle käydään potalla kakalla ja leikitään äidin meikkipussilla ja isin partakoneen johdolla, muuten ei meinaa jaksaa keskittyä potalla istumiseen.

Ajatuksena oli käydä vielä kerran hiekkalaatikolla mutta kello on jo sen verran paljon ja Eeliskin tuntuu keksivän tekemistä, että päädyn istumaan sohvalle ja lukemaan päivän ilmaisjakelu-uutiset. Eelis juoksentelee pation ja olkkari-keittiön väliä, välillä hakee ulos näyttämään jotain, välillä täytyy antaa vettä kastelukannuun (ja käydä pyykimässä lattialta sinne roiskuneet vedet) mutta pääosin Eelis leikkii itsekseen.


Isi grillaa vanhemmille välipalaksi kanavartaita, Eeliskin maistaa mutta ei leikiltään malta sen enempää syödä. Meno alkaa yltyä, Eelis juoksee päin patteria niin että kolina käy, toteaa maahan pyllähtäessään että pampam ja jatkaa juoksua. Välillä alkaa kiukuttaa kun äiti ei jaksa nousta poimimaan jotain tavaraa lattialta (jonka Eelis juuri heitti maahan). Eelis haluaa katsoa kun laitetaan puuro kiehumaan ja vaatii laittaa kahvinkeittimen päälle. Alkaa kiukuttaa kun sitä ei saa laittaa päälle, vielä suurempi harmistus meinaa tulla kun pitää lähteä isin kanssa yläkertaan iltapesuille.

Onneksi isi saa Eeliksen unohtamaan kiukuttelun ja pienten kiukutteluyritysten lomassa ylhäältä kuuluu höhhöhöö! ja iltapesut ja -puuhat kuuluu onnistuvan mallikkaasti. Sillä välin iltapuurokin on haudutettu ja saan sen jäähtymään lautaselle. Ehdin jopa kirjoittaa blogia. Isi ja Eelis tulevat suurten höhötysten kera alakertaan ja puuro maistuu hyvin, jälleen Eelis juo itse maidon. Vielä huvittaisi leikkiä legoilla mutta äidin haettua lorukirjan, kiipeää Eelis sohvalle ja köllähtelee tyynyjen päälle kuuntelemaan. Sillä välin isi täyttää tiskikoneen. Kahdesti Eelis jaksaa kuunnella lorut, ja vaikka poika alkaa olla selkeästi väsynyt, koittaa kiukutella kun äiti nostaa syliin ja sanoo että mennään tutumaan. Kipaisee vielä isin sylissä ja sitten heiluttelee isille ja kissoille hyvät yöt. Omassa huoneessa täytyy pari kertaa laittaa pöytälamppu päälle ja pois päältä, ja näyttää äidille miten sormet saattaa jäädä lipaston laatikoiden väliin. Eelis on tällä viikolla tajunnut että omassakin huoneessa on kaapin takana leluja ja onkin mielellään alkanut leikkiä siellä. No nytkin koittaa mennä avaamaan kaappia ja alkaa kiukuttaa kun äiti ei anna enää leikkiä.

Onneksi harmistus loppuu nopeasti kun mennään laittamaan unilelut sänkyyn tyynyn päälle ja nostan Eeliksen perään. Eelis köllähtää heti pää tyynyn päälle unilelut kainalossa, laitan peiton päälle ja vilkutellaan hyvät yöt. Vähän Eelis koittaa alkaa tihrustaa itkua mutta kun suljen oven, jää huoneeseen täysi hiljaisuus. Tällä välin isi on tehnyt leivät iltapalaksi. Alakertaan ei kuulu edes uniölinää, Eelis on siis alkanut nukkumaan lähes heti, kello puoli yhdeksän illalla alkaa isin ja äidin toinen yhteinen aika. Ehdin kirjoittaa tämän tekstin loppuun ja isi pelaa. Loppuilta menee oleillessa ja nukkumaan painelen kymmenen aikaan.

Varsin normaali lauantai, varsin mainio sellainen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti