"Lomalla"

Eilen kävin töissä viimeistä kertaa ihan hetkeen. Sairalomaa tuli äitiyslomaan saakka, eli ensi viikon keskiviikosta alkaen alkaa sekin huvi :) Vielä ei kukaan tiedä onko työpaikkaa mihin palata, mutta se on sitten murhe vasta vuoden päästä, onneksi. Vielä en jaksa enkä viitsi asialla stressata.

Edellisen kaksiviikkoisen sairasloman aikana en paljoa ehtinyt lepäillä. Kävin äidin kanssa siivoilemassa vanhempieni asunnon (voi tsiisus missä kunnossa se asunto oli, kun äiti ei ole siellä ollut puoleen vuoteen, no olisihan se pahempikin voinut olla mutta piti ensin kuurata vessa ja keittiö lähes katosta lattiaan, että siellä pystyi edes olemaan) ja siinä meni ensimmäinen viikko. Toisella viikolla olin kotona Eeliksen kanssa, jotta äiti sai levättyä ja mieskin oli loppuviikon lomalla meidän kanssa. Tehokkaasti käytettiin aika siivoamiseen, mies höyrypesi lattiat ja kylppärin. Nyt on taas siistiä!

Kävin viikko sitten äitiyspolillakin diabeteksen takia, masussa asustaa ihan keskikäyrällä kasvava vauva ja kaikki on niinkuin pitääkin. Insuliinia en tarvitse mutta jos aamupaastoarvoissa on vielä kohoamisia niin täytyy alkaa syömään yöllä (nukun "liian pitkiä" yöunia ja se 10-12h paasto joka tulee on liian kauan). Seuraava kontrolli sitten raskausviikolla 38, paitsi jos tulee jotain muuta. Neuvolassakin kävin eilen ja terkka oli ihmeissään, että no kyllä siellä luulisi kyllä olevan isomman vauvan kun kerta mahakin on niin iso... En jaksanut edes kommentoida asiaa.

Maha ja selkä on olleet kipeinä, etenkin iltaisin ei tahdo enää missään asennossa olla hyvä ja öisin kääntyminen on tuskaa. Supistuksetkin on napakoituneet. Olen taas alkanut satunnaisen säännöllisesti valvomaan öisin. Ruokahalu on vähentynyt, pääosin olen edelleen ollut VHH-ruokavaliolla mutta olen sallinut itselleni satunnaiset herkuttelut. Ne kyllä huomaa heti seuraavana päivänä kun mahassa on ilmaa ja välillä turvottaa. Olen kuitenkin ottanut ohjelmaan päivittäiset kävelyt, Eelis nukkuu ulkona vaunuissa parhaiten ja helpoimmalla pääsen kun tyrkkään pojan lämpöpussiin ja lähden pienelle lenkille. Poika nukahtaa helposti ja saan itsekin pienen happihyppelyn. Kävelyä vaan ei voi liian pitkään jatkaa, tai Eelis ei jatka enää uniaan vaunujen pysähdyttyä. Mutta onpahan edes jotain liikunnanomaista.

Opiskelun viimeistelyyn liittyviä kirjoitushommia pitäisi alkaa tehdä, en ole ehtinyt tehdä tekstin eteen mitään. Ja nyt mummu lähti taas hoitamaan asuntoasioita täksi viikoksi, joten enpä mitään ehdi tehdäkään. En Eeliksen aikana voi istua tietokoneella ja päikkyjen aikaan lepään itsekin. Saa nähdä kuinka paljon ehdin saamaankaan aikaan, istuminen tietokoneella kun on aika rajoitettua, senhän takia sairaslomalla olenkin.

Tänään jostain syystä vähän jänskätti jäädä kotiin, olin eilen illalla todella kipeä ja aamulla ikkunasta näkyi vain myrskyssä heiluvat puut, joten ajattelin että uloskaan ei oikein viitsi lähteä. Mummu lähti asioilleen ja mies töihin ja vietän siis Eeliksen kanssa ihan kaksitaan piiiiitkästä aikaa koko päivän kotona, mitään sen erityisempää tehden. No ihan hyvinhän tämä on mennyt, ollaan pesty vaippapyykkiä ja kokattu lounasta, vietetty aikaa sohvalla autoilla leikkien ja istuttu potalla satuja lukien. Ei ole ollut mihinkään kiire ja ollaan nautittu toistemme seurasta, ihan lähekkäin.

Loppuviikosta onkin ohjelmaa päiville, on muksuvoikkaa (jossa Eelis käy mummun kanssa mutta nyt mummu ei ole paikkakunnalla) ja erään kauppakeskuksen avajaiset (jonne mennään kaverin lasten kanssa), pitäisi käydä ostamassa joululahjat Eeliksen serkulle ja kummitytölleni ja lisäksi ajattelin askarrella Eeliksen kanssa isänpäiväkortit isille, ukille ja papalle. Joulukortitikin pitäisi saada kuntoon, kuten myös hankkia ne muutkin joululahjat... Puuhaa siis riittää!