Kollikissa sai lauantaina uuden kodin hyvästä perheestä, sai kaverikseen toisen kissan ja hamsterin.
Vaikka se olinkin minä joka täällä enimmäkseen vittuuntui ja huokaili kissan tarpeiden teosta, itkin kaksi päivää kun kissa oli poissa. Vieläkin tulee kyyneleet silmiin kun ajattelen kissan hassuja höpsötyksiä...
Tyttökissa kaipaa selkeästi seuraa, on ollut äärettömän hellyyden- ja seurankipeä! Ei ole milloinkaan ollut tällainen. Joten perjantaina käymme katsomassa toista tyttökissaa (pieneläinsuojan sijaiskodissa). Siellä olevalla kissalla on kuulemma vielä yksi pentu (nyt kissa on leikattu) ja ovat kuin paita ja peppu. Saa siis nähdä tuleeko meille sitten kaksi kissaa! Naurettiin miehen kanssa että on se varmaan otettava molemmat että saadaan kissamassa samaan kuin ennen, kun se meidän möllykkä kuitenkin painoi sen kymmenen kiloa! :D
Että sellaista tänne. Uusia asukkaita ei kuitenkaan oteta vielä tällä viikolla, sillä ensin on juhlat pidettävä. Ei uusia kisuisia voi ottaa tänne hälinään, sitten kun on taas rauhallisempaa... Jos saisi oltua kotonakin sitten sen ensimmäisen päivän (jos viikolla tulevat) niin saa vähän seurattua miten kissat sopeutuvat toisiinsa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti