Kaksi viikkoa

Eilen neuvolatäti kävi meillä kotikäynnillä. Ensin käytiin läpi synnytystä ja sitä miten arki on kotona lähtenyt käyntiin. Saatiin pino lappusia ja kohdun supistuminen tarkastettiin taas. Kuulemma ei juurikaan tunnu enää. Sitten oli vauvan vuoro, kaikki näytti olevan kunnossa, iho näytti hyvälle, navassa on napasieni (jolla ei ole mitään tekemistä sienen kanssa, vaan se on sellainen nypykkä kudosta) johon täti laittoi jotain tököttiä tulitikun näköisellä tikulla. Jos se ei ole ensi viikkoon mennessä hävinnyt, täytyy käydä hakemassa uusi annos tököttiä. Vauvan paino on noussut huimat puoli kiloa kotiutumispainosta! Joten ainakin ruokaa saa riittävästi :)

Neuvolatäti neuvoi että tuttia kannattaa käyttää jos vauvalla on suuri tarve imeä eikä rauhoitu muuten kuin tissille. No, vielä ei ole ollut tarvetta (tosin hetki sitten kävi mielessä hakea yläkerrasta säilöstä tutti kun muuten vaan huudatutti vaikka juuri oltiin tissitelty ja vaippakin oli puhdas, no, parinkymmenen minuutin päästä rauhoituttiin ja nyt öhistään sohvalla rauhassa.).

Eilen saatiin käydä puolen tunnin verran ulkona joten heti lähdettiin pienelle lenkille. Huomasi kyllä että ihan vielä en ole voimissani kun ihan normaalia vauhtia ei jaksanut mennä kovin pitkään ja lopulta alkoi tuntua alakerrassakin. Mutta teki todella hyvää käydä kävelyllä, etenkin kun ilma oli mitä kaunein! Tänään saadaan olla tunti ulkona, laitoin vauvan puoleksi tunniksi ulos nukkumaan ja päivemmällä ajattelin käydä taas pienellä lenkillä. Jos näillä ulkoiluilla saataisiin rytmiä päivään paremmin. Ainakin eilen ulkoilun jälkeen nukutti todella hyvin (tosin yöllä sitten herättiin kahden tunnin välein syömään), tänään ei kauaa ulkoilun jälkeen nukuttu.

Poikanen on nyt kaksi viikkoa vanha ja jaksaa seurustella ja olla hereillä jo kerrallaan jopa lähes kaksi tuntia! Pisimmät unet on olleet neljä tuntia (toissayönä), yleensä päivällä nukutaan vähän lyhempiä pätkiä ja yöllä kolmisen tuntia kerrallaan. Vauva ei oikein tykkää röyhtäyttämisestä, usein tulee parku, mutta sen jälkeen maito maistuu vielä ja masu saadaan täyteen. Lopulta olalle nukahdetaan.

Kahdessa viikossa painoni on tippunut kymmenen kiloa. Mahanahka on reppuna edessä, mutta onneksi ei ole kesä. Eiköhän se siihen mennessä saada jotenkuten piiloon. Nyt kun pääsee lenkille, niin luulisi sen auttavan (toivottavasti) loppujen kilojen karistamiseen. Herkkuja en ole syönyt (paitsi viikonloppuna kun vanhemmat toivat eri sorttisia kakkuja kahvin kanssa) eikä ole tehnyt niitä mielikään. Ruokapuoli on siis kunnossa. Syön runsaahkosti jotta maidontuotanto pysyy yllä ja vesi maistuu myös runsain määrin. Imettäminen todella janottaa!

Mutta nyt lounaan tekoon kun vauva on tyytyväisenä sohvalla! Tänään olisi suunnitelmissa ommella loppuihinkin ImseVimseihin tarrat kun mies kävi käsityökaupassa samalla kun rehki salilla. Mieskin totesi eilen että kestovaipat on sitten käteviä, vaikka hän alkuun oli vähän epäileväinen että ne on vaan hippien hömpötyksiä ;)