Sunnuntaiaamu

Joo-o, täällä vielä ollaan :) Ei ollut saunallakaan mitään asiaa yöuniani häiritsemään, nukuin perin makeasti yön! Eilen en jaksanut kirjoitella mitään kun jotenkin oli väsynyt olo, vaikka nukuinkin paljon ja hyvin. Pelattiin pitkästä aikaa poikien kanssa illalla ja pelisessio venähtikin aika pitkäksi. Aamulla nukutti ihanasti puoli kymmeneen asti ja siinä vielä makoiltiin miehen kanssa melkein tunti ennenkuin noustiin ylös. Nautittiin hiljaisuudesta ja rauhallisuudesta :)

Nyt myttynen on ollut hiljaisempi, eilen liikuskeltiin vain muutaman kerran, tänään aamulla sängyssä makoillessani herättelin myttystä jonkin aikaa, ja lopulta hän suvaitsi vähän vaihtaa pepun asentoa. Olisikohan (olisipa) tyyntä mysrkyn edellä... Saunassa eilen miehen kanssa jo juteltiin masulle että kyllä sieltä voisi tulla tänne puolellekin jo. Pieni menkkamainen olo alavatsalla jatkuu vain, välillä vähän voimakkaampana ja välillä häviää kokonaan.

Tänään(kin) aion vain rentoutua, ensi viikolla voisi taas keksiä jotain siivousprojektia, ainahan sitä voi vaikka kaappeja järjestellä... Ystävä kertoi, että hänelle sanottiin käsien ylhäällä pitämisen (esimerkiksi verhoja ripustaessa) auttavan synnytyksen käynnistymiseen, toinen kertoi että lattialla konttaaminen vauhdittaa vauvan paikoilleen asettumista. Itse näin unta hyppiväni tasajalkaa jotta myttynen asettautuisi ihan alas ja alkaisi syntyä.

Eipä tässä muuten mikään hermostuta mutta nyt on alkanut ahdistaa se, että myttynen vain viihtyy liian kauan yksiössään ja istukka alkaa rappeutua. Tai se, että "joudun" käynnistykseen tai sektioon. Haluaisin niin kovasti että synnytys alkaisi "normaalisti", pelottaa ajatus siitä, että käynnistettäessä kivut tulevat kamalan voimakkaina tai että sektion takia imetys epäonnistuu ja toipuminen kestää kauan... Vaikka onhan tässä vielä kaksi viikkoa aikaa ennenkuin pitää oikeasti murehtia näitä asioita, siinä ajassa voi tapahtua vaikka mitä!