Tänään en ehtinyt tehdä kertakaikkiaan mitään ja olen ihan poikki! Koko aamun juorusin ystävien kanssa naamakirjassa (ihanaa, kunnon juoruja pitkästä aikaa, ja vähän ihania uutisiakin) ja kävelin neuvolalle päivällä. Ilma oli kaunis ja kirpakka ja ylämäkeen tarpominen teki terää. Paitsi että vaikka istuin paikoillani riittävän pitkään, paineet olivat kohollaan, pissassa oli heikko plussa ja kun kerta turvotustakin on ollut kera hienoisten päänsärkyjen (satunnaisia, todella mietoja, en ole edes harkinnut särkylääkkeitä), ja lopulta terveydenhoitaja päätti neljän verenpainemittauksen jälkeen laittaa meidät päivystykseen raskausmyrkytysepäilynä, ihan varmuuden vuoksi.
En sitten enää viitsinyt kävellä kotiin vaan soitin miehelle, että lähdetäänpäs synnyttävien osastolle päivystykseen. Kipaistiin kodin kautta hakemassa mukaan miehelle toiset kengät ja sairaalakassi, varmuuden vuoksi. Päivystyksessä ei tarvinnut odottaa kuin 15 minuuttia kun jo pääsimme käyrille. Siinä makoilin puolisen tuntia ja kätilö kävi loppuvaiheessa mittaamassa verenpaineen. Hyvältä näytti kaikki. Harmi ettei tullut käyrillä ollessa yhtään harjoitussupistusta, niin en nähnyt niille asteikkoa ;) Kävin antamassa virtsanäytteen ja siinä oli tälläkin kertaa yksi plussa, joten kätilö otti verinäytteet (kiikkutuoli on muuten aika ihana paikka istua!) ja passitti meidät kahville odottamaan laboratoriotuloksia. Palasimme takaisin ja tällä kertaa jouduimme odottelemaan puolitoista tuntia ennenkuin pääsimme kuulemaan tulokset. Näytteet olivat onneksi puhtaat, mutta lääkäri vielä ultrasi myttysen (painoarvio 3 kg ja kaikki näytti hyvältä).
Kysyin sisätutkimuksesta ja sitä kuulemma ei ollut tarvista tehdä, ellen haluaisi. Ja kyllähän minä halusin, uteliaisuudesta, että onko kohdunsuulla tapahtunut mitään kuukaudessa ja olen kuullut, että tässä vaiheessa tehty sisätutkimus saattaa avittaa synnytyksen käynnistymisessä. Lääkäri sanoi että no toki tehdään, ja kätilö nauroi että harvoin näin päin kuulee toivetta. Mukana tutkimuksissa oli myös opiskelija ja sanoinkin että en ole kipeä enkä vähästä säikähdä, joten lääkäri pyöräyttelikin sitten ihan kunnolla kohdunsuulla (tuntui todella, todella epämukavalta, ei varsinaisesti kivuliaalta kuitenkaan) ja opiskelijakin sitten teki sisätutkimuksen harjoituksen vuoksi (ei ihan yhtä paljoa uskaltanut sorkkia). Nyt ollaan ihan pehmeitä, sentin verran auki mutta kohdunkaulaa on jäljellä vielä täydet 3 cm.
Siitä lähdettiin sitten ruokakaupan kautta kotiin, käytiin saunassa ja nyt on aika väsynyt olo. Varsinaisesti en huolestunut ollut missään vaiheessa mutta oli se rankka reissu kuitenkin. Mutta ei turha, tulipahan painoarvio tehtyä ja onneksi myttynen ei ole mikään jättiläinen. Ei tarvitse koon takia murehtia synnytystä ja odottaa sen takia synnytyksen käynnistyvän. Ja nyt tiedän missä kohdunsuun kanssa mennään. Pikkuhousunsuojaan oli ilmestynyt muutama punertava tahra, joten jotain ainakin lääkäri sai aikaan ;)
Huomenna olisi se päivä, kun treffit sovittiin noin yhdeksän kuukautta sitten. Ystäväni kuitenkin sanoi, että myttynen saapuu 25. päivä. Odotellaan siis vain :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti