maanantai 14. helmikuuta 2011

Etovaa oloa

Eilen oli ihana rötväyspäivä, en tehnyt kertakaikkiaan yhtään mitään! Käytiin saunassakin jo vähän puolenpäivän jälkeen ja olo oli ihanan kesäinen kun aurinko paistoi (yleensä kun käydään saunassa iltaisin, jolloin on jo varsin pimeää). Jostain syystä nukuin yön taas vähän levottomasti, vaikkakin siitä huolimatta ihan hyvin. Vatsassa oli jotain pientä kipristelyä ja lonkkia taas särki.

Yöllä vessassa käydessä pönttöön lorahti jotenkin epätavallisesti jotain, en kuitenkaan jäänyt asiaa pohtimaan tai tarkkailemaan sen kummemmpin, sillä olin ihan unenpöpperössä, oli pimeää ja minulla ei ollut silmiä päässä. Voi olla, että kuvittelinkin vain asian, sillä pissahätä oli melkoinen yöllä.

Heti aamusta olo oli vähän pöhnäinen ja höntti, sellainen kuin olisi flunssa tulossa. Aloitin kuitenkin päiväni kun mies lähti töihin, tein töitä tehokkaasti ja kirjoittelin ystävälle pitkän mailin ennen kuin lähdin neuvolaan. Koko päivän mahaa on vähän kipristellyt ja olen ravannut vessassa koko ajan, ihan kuin maha olisi vähän sekaisin ja siitä kipeä. Olo on ollut myös hieman etova.

Neuvolassa vaaka ei ollut yhtään kaverina tänään, painoa on tullut viikossa lähes kaksi kiloa! Turvotus on kuitenkin taas aikamoista, niin käsissä kuin jaloissakin, ja viikonlopun juhlista johtuen tuli syötyä suolaista. Kaikki näytteet olivat kuitenkin ihan puhtaat. Myttynen majailee jo melkoisen alhaalla, vaikka vieläkin pää heiluu kun sitä oikein heiluttaa. Tilaa löytyy mögertää sen verran, että anturia päästään pakoon kun sydänääniä kuunnellaan ja hauskasti kun vähän töpötetään, niin syke nousee hurjaksi! Kaikki on siis hyvin, viikon päähän laitettiin seuraava aika. Neuvolasta suunnattiin ruokaostoksille ja aikamoista ankkavaappumista se meno oli, jotenkin ei nyt vaan päässyt liikkeelle ja heti oli taas mukamas kamala pissahätäkin.

Valitusvirrestä huolimatta laitoin hetki sitten laskiaispullataikinan tulemaan. Saa vähän tuoksuja ja jos huomenna olen vielä yhdeskoos, niin saan tarjottavaa taloyhtiön hallituksen kokoukseen illalla. Pieni ajatus kytee päässä, että tämä olo saattaisi merkitä jotain, mutta koitan nyt olla innostumatta tästä sen enempää.

Niin, ja oikein ihanaa ystävänpäivää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti