Kutinaa!

Ensimmäinen yö uudessa sängyssä sujui levottomasti. Jostain syystä mies nukkui etenkin alkuyön todella levottomasti, joten minäkään en nukkunut senkään vertaa kuin tavallisesti. Heräsin jopa kahdesti vessaankin. Jokaisen herätyksen aikana rasvasin mahaa ja tulokset näkyivätkin jo tänään! Raskausarvet eivät ole enää niin turvonneet ja kellukoilla.

Kävin töissä (viimeinen päivä, huomenna olen äitiyslomalla!) ja siellä iski niin kamala kutinakohtaus, että pelkäsin jo yön rasvausten menneen hukkaan. Onneksi en kuitenkaan saanut ihan kamalaa tuhoa aikaan.  Ja on se vaan niin uskomatonta, miten aikuinen ihminen ei vain voi lopettaa raapimista! Ja minulla kuitenkin on sitä tahdonvoimaa!

Soittelin aamupäivästä neuvolaan ja sain laboratoriolähetteen huomisaamuksi verikokeita varten. Eilen kun alkoi myös jalkoja kutittaa (jalkapöydistä ja sääristä, vähän myös kämmenselistä). Raavin jo jalkapöydän rikki yöllä, jaloillani! En kuitenkaan usko että minulla on hepatoosia, mutta parempi se on käydä tarkistamassa.

Suurin huolenaiheeni tässä mahan kutinassa ja kunnossa on se, että jos sektio tulee eteen, niin ei ole ihan hirveän hyvä jos mahanahka on raavittu ruville tai muuten rikki. Mutta eiköhän se tästä. Tuore bebanthen tuntuu tepsivän mainiosti kera kortisonin.

Tänään oli tosiaan viimeinen virallinen työpäivä. Menin aamulla miehen matkassa töihin kakun kanssa, kotiin lähdin kahden aikaan bussilla. En saanut juuri mitään aikaan, itse töiden suhteen siis. Siivosin työpöydän, kirjoittelin muutamat mailit ja hoidin asioita kuntoon äitiyslomaa varten. Puolenpäivän aikaan iski ihan kamala väsymys, olisi kyllä pitänyt päästä päikkäreille. Kovasti kaikki ihmettelivät mahani kokoa, ilmeisesti ihan viimeisillään olevia ei kamalasti ole näkynyt työpaikalla (tai muuallakaan). Tässäpä muuten viikon masukuva, nyt ollaan lähempänä neljääkymppiä kuin kolmeakymppiä!

Sen verran sain itsestäni vielä irti kotiin tullessa, että kävin luomassa vaunupolun taas auki takapihalle. Lumi ei onneksi ollut raskasta joten suoriuduin mallikkaasti tehtävästäni. Lisäksi "hemmottelin" itseäni ja värjäsin tukan. Näin tässä taannoin unta punaisesta tukasta ja se on siitä lähtien ollut mielessä vahvasti. Minulla on ollut jo vuosia punertavan ruskea tukka eri sävyissä, väri oli taas päässyt haalistumaan melkoisesti ja kuontalo on ollut vähän mitäänsanomaton. Mutta nyt on taas väriä päässä ja olo hieman hehkeämpi :)