Niin se aika vaan lentää. Kaksi kolmasosaa takana. Kolme kuukautta ja muutama viikko päälle odotusaikaa jäljellä. Kolme kuukautta on niin lyhyt aika, mutta kuitenkin niin kaukana, onhan se vasta ensi vuonna! Vielä joulukuussakin varmaan ajattelen että onhan siihen vielä ikuisuus kun LA on vasta ensi vuonna :D Tämän päivän jälkeen vauva ei ole enää abortoitunut sikiö vaan ennenaikaisesti syntynyt. Toivottavasti ei tule olemaan kumpaakaan!
Lily Allen muuten sai keskenmenon. Toivottavasti media osaisi suhtautua asiaan edes jossain määrin inhimillisesti.
Myttynen oli tänään ensimmäistä kertaa hereillä aamulla silloin kun itse heräsin. Yleensä ekan kerran heräillään vasta automatkalla töihin. Olen myös nyt huomannut, että jos yöllä herään, silloinkin liikehditään masussa. Mutten edelleenkään ainakaan tietoisesti herää liikkeisiin.
Ne "alavatsalihas"kipuilut on jatkuneet. Lepääminen etenkin makuuasennossa helpottaa huomattavasti. Ystäväni viisaasti ehdotti, että jos kyseessä olisi lantion löystymisestä johtuva kipuilu. Se saattaisi olla järkevämpi selitys, sillä kipuilua pahentaa kävely ja lepääminen helpottaa. Yön makaamisen jälkeen ei tehnyt yhtään kipeää kääntyä tai nousta ylös, vaikka illalla se oli aika tuskaista. Huoh, nytkö se kropan krenkkaaminen alkaa tosissaan?
Tästä valituksesta tuli mieleeni, että jossain vaiheessa pohdin, että pitäisikö "raskausoireiden" sijaan laittaa tunniste "raskausvaivat". Mutta lopulta päädyin siihen, etten halua käsitellä niitä vaivoina, vaikka ne sitä ovatkin. Ne kuuluvat raskauteen ja ovat siis oireita. En kuitenkaan ihan vielä ole lopen kyllästynyt tähän olotilaan :)
Mutta nyt taas hommiin. Tänään pitää lähteä aiemmin töistä että ehdin kävellä keskustaan ajoanalyysiin. Voi jessus mikä väsymys, toivottavasti kävely pirtsakkaassa ilmassa herättää minut näyttämään mahtavat ajotaitoni! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti