tiistai 17. elokuuta 2010

Tiristelyä

Kai se on nyt alettava ottaa rauhallisesti.

Eilen käytiin nautiskelemassa upeasta, kirpeän raikkaasta ja aurinkoisesta ilmasta pienellä kävelylenkillä. Käveltiin ihan peruskävelytahtia. Ei yhtä reippaasti kuin yleensä mutta ei löntystelemälläkään. 40 min jälkeen tultiin kotiin ja mentiin saunaan. Suihkussa näkö alkoi pimetä ja kun sain pyyhkeen ympärilleni, oli pakko istua alas. Meinasin pyörtyä siihen paikkaan. Hetken aikaa istuskelin, nousin laittamaan hoitoaineen tukkaan ja pakkohan se oli istua takas alas. Join hieman vettä ja hetken kuluttua uskalsin lähteä portaita pitkin alakertaan sohvalle istumaan loppuillaksi. Hetken päästä tuli ihan tuskanhiki päähän, mutta sitten helpotti.

Taisi olla liikaa tuo sauna, tai sitten hartiani ovat kummallisen jumissa ja siksi taju meinasi lähteä. Niin tai näin, täytyy näemmä alkaa tarkkailla itseään vähän tarkemmin ja ottaa rauhallisesti.

Mahaa on poltellut tänään vähän. Muutenkin tuntemuksia on alkanut nyt tulla enemmän. Nipistelee ja pingottelee. Taitaa se kohtu alkaa kasvaa ihan oikeasti.

Tänään kävin myös antamassa sen uupuvan klamydianäytteen. Jonottelin vuoroani puolisen tuntia ja pääsin sisälle, sain kupin käteen ja menin vessaan. No siinä sitten hetken istuin ja mitään ei tapahtunut vaikka oli sellainen tunne, että kyllä sieltä olisi näytteen verran tavaraa annettavana. No minä ihan hermostuin ja sehän ei auttanut asiaa. Istuin pöntöllä kymmenen minuuttia ja tiristelin. Lopulta pyysin mukillisen vettä kun alkoi janottaakin. Se helpotti ja sain heti pissattua näytteen purkkiin ja lähdettyä töihin.
En tiedä mikä ihme ahdistuskohtaus iski, koskaan aiemmin ei ole ollut vastaavaa ongelmaa. Ihan sydän alkoi hakkaamaan ja kädet täristä. Ainoa ajatus oli että "Minähän en tästä lähde ennenkuin on pissa purkissa!".
No nyt on sekin hoidettu.

Ainiin, odotushuoneeseen kurvasi rollaattorilla vanha pappa, joka oli ihan kuihtunut ja pieni mies. Jäljellä oleva tukka oli kauniin harmaa. Pappa köpötteli istuinpaikkojen viereen ja tokaisi niin pontevalla ja kuuluvalla äänellä "Parkkeeraan tähän tämän Rolls Royceni" että meinasin tipahtaa tuolilta. Kyllä hymyilytti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti