Nukkuminen ja sen puute

Yölliset heräilyt. Ne on meillä edelleen valitettava osa arkea. Vaikka Eelis osaa nukahtaa silloin tällöin takaisin itsekseen, usein poika tarvitsee apua, joko pepun taputtelua, sylittelyä tai tissiä, riippuen kuinka hereillä Eelis on.

Nukkumaan mennään puoli kasin-kasin maissa ja usein Eelis nukahtaa joko tissille (josta nostan pojan nukkumaan omaan sänkyynsä niin että Eelis vielä havahtuu siirtoon) tai syliin (toimin samalla tavalla kuin tissille nukahtamisen kanssa). Pari kertaa Eelis on nukkunut kahteen asti, mutta yleensä herää ensimmäisen kerran 11-12 aikaan. Seuraavan kerran yhden aikaan ja siitä 15 min - 30 min välein pari kertaa, hamuaa kahden maissa ja annan tissiä. Sillä Eelis nukkuu noin kaksi tuntia, eli neljän aikaan herää taas syömään. Siitä nukkuu taas 1,5-2h ja yleensä kuuden aikaan herää ihan kokonaan.

Välillä nukkuu useampia pidempiä (eli 2-3h pätkiä), välillä taas heräilee jatkuvasti. Eelis on nukkunut 6kk ikään asti puolet yöstä pinnasängyssään vieressäni ja puolet minun ja miehen välissä (pinnis oli "sivuvaununa" sängyn vieressä). Sitten laitettiin sängyn laita paikoilleen kun Eelis alkoi liikkua enemmän öisin. Ja kuukausi sitten siirrettiin Eelis nukkumaan omaan huoneeseen, ettei häiriinny meidän liikkeistä (mies kääntyilee niin voimakkaasti että vähintään puoli asuntoa tärisee!).

Usein nukahdan nopeasti itsekin takaisin, mutta jos Eelis heräilee vähän väliä, jään hetkeksi valvomaan ennenkuin uni tulee silmään. Ja jos olen kovin väsynyt, alkaa minua kyrsiä ja suoraan sanottuna vituttaa ja sitten ei uni tule.

Päivällä taas nukutaan kahdet päikkärit, yleensä 1,5-2h ja vaunuissa ulkona. Jos ei nukahda jo tissille sisällä, niin täytyy hetken aikaa heijata vaunuja eestaas. Enää ei kuitenkaan tarvitse kamalan kauaa ravistella. Välillä täytyy käydä heijaamassa Eelis takaisin uneen jos havahtuu itkemään eikä rauhoitu itse.

Ongelma on siinä, että jos ja kun Eelis havahtuu liian hereille yöllä, nousee poika istumaan ja siitä seisomaan laitaa vasten ja herää tästä toimesta vielä enemmän. Myös hampaita tehdään pidemmän kaavan mukaan ja nekin vaivaa öisin. Olemme kohottaneet sängyn päätyä ja silloin tällöin annan särkylääkettä jos Eelis itkee kipuisesti. Tutista Eelis vaan vetää raivarit, jos sen laittaa yöllä suuhun.

Itse alan olla melkoisen väsynyt. En oikein osaa nukkua päikkäreitä, kuuntelen vaan koko ajan itkuhälytintä (joka ottaa vähän turhankin herkästi ääniä ympäristöstä) tai yritän saada jotain tehtyä kotona, Eeliksen hereillä ollessa kun ei hirveästi kotitöitä tehdä.

Unikoulua on meillä käyty jo muutama kuukausi ja sen avulla Eelis nukahtaa nopeammin ja helpommin, ja osaa välillä nukahtaa itse takaisin kun havahtuu hereille. Valitettavasti Pantleyn kirja ei neuvo mitä tehdä kun poika herää liikkumaan eikä osaa mennä takaisin makaamaan ja nukkumaan. Huutounikoulua oma pääni ei kestä, mieluummin valitan ja valvon. Ainakin vielä.

Tähän mennessä olen aina sivuuttanut muiden päivittelyt ja taivastelut, ja huolen omasta nukkumisestani. Nyt se alkaa ärsyttää todella, kyllä, minua väsyttää ja se vaikuttaa elämääni kielteisesti mutta näin se vaan nyt on! Olenhan saanut jatkaa uniani aamulla, silloin kun äitini oli käymässä ja mieskin auttoi viime viikonloppuna hoitamalla Eeliksen aamulla. Toivottavasti onnistuu tulevinakin viikonloppuina.

Olen alkanut laskea päiviä, pian tunteja siihen, että mies jää isyysvapaille. Sitten laitan koko yöksi korvatulpat korviin, tarvittaessa menen alakertaan sohvalle nukkumaan. Korvatulppien läpi kun valitettavasti kuulee vauvan itkun ja mies ei herää yhtä herkästi kuin minä. Mies saa sitten hoitaa yölliset heräilyt ja jos Eeliksellä on nälkä, tuoda pojan minun luo.

Kun Eelis täytti 3kk, toivoin yöunipätkien pidentyvän. Niin ei käynyt. Samaa toivoin puolen vuoden kohdalla. Nyt kun en kohta ole itse siinä maidontuoksuisena, toivon että unikoulu edistyisi. Vaikka välillä en uskalla toivoa, kun ei se kuitenkaan toimi...

Ja samalla koitan pitää mielessäni, että tämä kokonaisten öiden puute itselläni on niin pieni ongelma verrattuna siihen mitä vauva-arki voisi olla. Eelis kun on vaan niin ihana ja terve poika. Valvominen kestää vain pienen hetken lapsen elämässä!

Pottailusta

Milla (ja jokunen muukin) kyseli että miten meillä pottailu on aloitettu kun Eelis osaa jo niin hienosti tehdä pissat ja kakat pottaan.

Meillähän "vessaharjoittelut" alkoi pissittämisellä puoli vuotta sitten Eeliksen ollessa kaksi kuukautta, uskon sen olleen suuri apu pottailun aloitukseen. Samoin kuin kestovaippailun, kestovaipat kun tuntuvat märälle paljon nopeammin kuin kertakäyttöiset vaipat.

Pottailuharjoitukset aloitettiin heti kun Eelis oppi istumaan. Istutettiin poika potalle jokaisen vaipanvaihdon yhteydessä, ja niin tehdään nytkin, aina kun se on mahdollista. Jos (ja usein kun) se pissa/kakka tulee pottaan, kehun Eelistä ja yhdessä kurkataan aina mitä sinne pottaan on tullut. Nykyään Eelis nouseekin seisomaan kun on valmis ja itse kurkkaa pottaan. Koskaan ei pottailla kiireessä vaan tilanteesta pyritään tekemään rauhallinen. Eeliksellä on yleensä myös joku lelu mitä tutkia potalla istumisen aikana.

Ja äitini opetti Eeliksen vetämään vessan, eli kun pottaan on tullut jotain, huuhdotaan se pönttöön ja sen jälkeen nostetaan Eelis pöntön kannen päälle seisomaan ja yhdessä vedetään vessa. Siitä Eelis tykkää ja se toimii vähän kuin "palkintona".

Eelis myös yleensä ilmoittaa kakkahädästä ähkäisemällä pari kertaa. Tietysti silloin täytyy olla nopea liikkeissään, että ehditään potalle ennen kun se kakka tulee, kovin kauaa Eelis kun ei pidättele. Ja jos Eelis on jo kakkaamassa, annan pojan kakata rauhassa vaippaan enkä ala kesken kaiken riuhtoa vessaan. Joskus vaippaan ehtii tulla pieni pökäle ja loput tulee pottaan, usein kuitenkin koko kakka tulee pottaan.

Alussa tuli kausia että Eelis ei halunnut istua potalla ollenkaan, ja silloin pottailusta pidettiin taukoa. Siinä välissä pissitettiin normaalisti pönttöön ja viikon tauon jälkeen koitettiin uudestaan. Ja jos Eelis on liian väsynyt, ei pottailu maistu ja silloin ei edes yritetä. Pottailusta ei tehdä eikä ole koskaan tehty suurta numeroa, jos se kakka tulee vaippaan, se ei haittaa mitään. Missään nimessä meillä ei kaikki tarpeet tule aina pottaan enkä oleta niin tapahtuvankaan ihan hetkeen.

Ja täytyy aina muistaa että Eelis on sellainen vauva joka omaksuu nopeasti uusia taitoja ja kokeilee mielellään kaikkea uutta ennakkoluulottomasti. Meidän onneksi tämä koski myös pottailua. Pääasiahan on, että se kakka tulee eikä jää suolen mutkaan jumiin!

Kahdeksan kuukauden satunnaiset

Eelis täyttää tänään kahdeksan kuukautta. En voisi kuvitellakaan meneväni töihin kuukauden päästä! Saatika sitten että olisi pitänyt mennä töihin viisi kuukautta sitten tai aiemmin! On Suomen systeemi tässä asiassa aika hieno.

Muutama satunnainen asia:

En ole pumpannut maitoa enää kahteen kuukauteen. Pakkasen varastot riittävät puuromaidoiksi siihen asti kun alan käyttää lehmänmaitoa. Ja ajattelin muuten laittaa rehellistä täysmaitoa puuroihin! Ja juomaksi Eelis saa sitten aikanaan PLUS maitoa, sitä kun juon itsekin.

Katsoin sen videon, missä kaksivuotias kiinalaistyttö jää auton alle, kahdesti, ja kukaan ei välitä lähes kymmeneen minuuttiin. Minun tuli niin paha mieli, ja sitä inhottavaa oloa kesti seuraavaan päivään asti, vaikka koitin unohtaa näkemäni! Kaduttaa että katsoin sen.

Oma paino on pysynyt nyt pitkään siinä normaalissa 67,5 kg tienoilla. Tosin olen lipsunut syömisissäni ja herkutellut luvattoman paljon. Maha on vielä vähän löllykkä ja raskausarvet "koristavat" vatsaa, tosin ovat vaalentuneet huomattavasti.

Eeliksen lemppariruokia ovat kukkakaali, porkkana, bataatti ja maissi. Nauta ei oikein maistu ja jos on liikaa perunaa, ruoka ei uppoa ollenkaan. Maissilla saa yleensä ruoan kun ruoan suusta alas. Puurot maistuu edelleen hyvin, paitsi ruispuuro. Nyt Eelis on oppinut hillitsemään puuromääriään eikä ole enää oksennellut. Kuivatut ruisleivän kannikat on parhaita mutustella! Hedelmäsoseista parhaita ovat mango (joka on jo pitkään ollut Prismassa finito!) ja kuningatarsose. Muut ovat vähän liian pliisuja.

Viikonloppuna mies vietti paljon aikaa Eeliksen kanssa ja Eelis oli selkeästi isin perään. Välillä jätti minut ihan huomioimatta! Mahtavaa!

Eelis on nyt taas syönyt useammin yöllä, ensimmäisen kerran puolenyön jälkeen, toisen kerran kolmen aikaan ja kolmannen kerran kuuden aikaan. Pari kertaa kun söi vasta viiden pintaan. Aamuherätys on kuuden - puoli seitsemän aikaan.

Sopivia kestovaippoja on vain neljä kappaletta, mutta en ole jaksanut hommata lisää isompia. Kertakäyttöisiä menee siis pari päivässä. Valtaosa kakoista tulee pottaan, välillä tietysti vaippaankin. Usein Eelis ei kakkaa kun olemme esimerkiksi kaupungilla vaan vasta sitten kun tulemme potalle kotiin.

Oma läppärini hajosi eilen, mies tilasi miniläppärin. Siihen asti lusmuan miehen koneella. Hetken mietin jo että olisin ostanut (eli lainannut mieheltä rahaa) sen tabletin.

En oikein osaa enää nukkua päikkäreitä.

Maha

 Löysin tämän puhelimestani.

Vauvamahakuume alkaa nostaa päätään...

Nyyhkis

Nyt on kirpparitavarat hinnoiteltu ja pakattu. Ensi viikon kotiprojektina on ulkohommat, jospa saisin syyslannoitteet laitettua ja kesäkukat pois (mutta kun ne kukkii vielä!!), niin talvi saa tulla.

Mies lähti viettämään iltaa työkavereidensa kanssa joten sain illan itselleni ja olenkin ahkerasti vain smurffaillut koneella. Iski himo tablettiin (ja uuteen puhelimeen), harmi ettei ole rahaa nyt ostaa mitään kallista. Ehkäpä haaveilen siihen asti että saan taas palkkaa muutaman kuukauden, voisin säästellä. Toisaalta, uudet silmälasitkin pitäisi ostaa, asioiden tärkeysjärjestys taitaa olla vähän hakusessa...

Eeliksellä alkaa olla enemmän ja enemmän omaa tahtoa. Jos joku lelu ei leiki oikein, harmittaa niin että saattaa joskus alkaa ihan itkettää! Mistä tuli mieleeni, että eilen illalla Eelis itki unissaan, ei kuitenkaan vaatinut minulta mitään toimenpiteitä, rauhoittui itse pian. Mutta se sydäntä särkevä nyyhkytys jatkui vain, lopulta nousin ylös ja menin antamaan vähän tassuhoitoa. Lopulta nyyhkytyskin loppui. Raukkaparka <3

Mutta nyt jatkan smurffailua, kerrankin kun ehtii olla koneella!