Paluuta todellisuuteen

Niin se aika rientää. Viikko taas hujahtanut sekunnissa ohi!

Äitini oli käymässä, käytiin katsomassa ja allekirjoittamassa vuokrasopimus kevään asuntoon. Ja se on täydellinen! Alunperin äidin piti muuttaa vasta kolmen viikon päästä viikonloppuna, mutta pääsin eräälle kurssille, joka alkaa jo kuun lopussa. Joten äiti muuttaakin heti kun saadaan avaimet, kuun viimeinen päivä. Isä sai onneksi pakettiauton ystävältään lainaan ja lupasi ajaa auton tänne ja takaisin, vaikka se täytyykin tehdä saman päivän aikana.

Kahden viikon päästä alkaa pikkuhiljaa paluu työarkeen siis. Vaikka olenkin viralliseseti hoitovapaalla maaliskuun alkuun asti. Mutta aion sitten pitää vapaata helmikuussa käyttämäni tunnit, voin tehdä vajaata päivää hyvällä omallatunnolla. Paluu "arkeen" ei onneksi tunnu pahalta kun Eelistä ei tarvitse viedä vieraalle hoitoon. Ja kun pääsee aloittamaan pikkuhiljaa eikä heti tarvitse olla täyttä päivää poissa.

Paluu todellisuuteen tapahtui myös viikonloppuna. Vaa'asta oli patteri lopussa pitkään ja vihdoin ostimme uuden. No, painoa onkin tullut alkukesästä viisi kiloa! Ei ihme että farkut meinasi tehdä tiukkaa... Paino alkoi kai kertyä heti kun lopetin täysipäiväisen imetyksen. Onhan sitä tullut kyllä herkuteltuakin ihan liikaa, etenkin miehen ollessa kotona. Nyt täytyy päästä takaisin ruotuun!

Salilla ja jumpassa käyntikin on jäänyt, ja asiaa ei auta se että piti käydä irtisanomassa Fressin kortti. Nyt ei ole varaa maksaa niin paljoa kuussa ylimääräisiä menoja ja kun palaan töihin, ei aikaa ole kuin viikonloppuisin lähteä pidemmälle salille. Onneksi työpaikalla on kuntosali, yritän järjestää muutaman kerran viikossa aikaa käydä siellä.

Eiköhän tämä tästä...

Vajaa vuosi synnytyksestä ja nyt tuo mahareppu on sellainen ärsyttävä mahanahkariekale. Nahan kutistumiseen menee aikaa, saa nähdä millaiseen kuntoon ehdin saada vatsani ennenkuin (toivottavasti) alan odottaa toista lasta. Toisaalta, eipä tarvitse sitten venyä niin kamalasti kun on jo valmiiksi tilaa ;) Ehkäisy jäi vajaa viikko sitten pois, saa nähdä koska ne menkat tulee.

Mutta nyt menen jumppailemaan vähän kun Eelis nukkuu vielä. Sohvanpohja houkuttaisi kyllä mutta ei auta, ei nämä läskit makaamalla lähde!