Me matkustimme Eeliksen kanssa viime lauantaina vähän päälle kolmen tunnin junamatkan päähän vanhempieni luokse. Matkan aikana piti vaihtaa yhteyttäkin kerran. Matkustaminen oli helppoa ja vaivatonta, Intercity junissa kun saa vaunut hyvin penkin eteen (jos saa vaunupaikan, jos ei niin voi istua myös invapaikalla mikäli se ei ole varattu). Vessaa en käynyt kokeilemassa mutta se näytti olevan tilava. Eelis heräsi pari kertaa syömään ja seurustelikin hetken, suuren osan matkasta kuitenkin nukkui kun juna hytkyy mukavasti. Takaisin tullessa pikajuna oli hieman hankalampi mutta toimi ihan ok:sti. Mutta mieluummin matkustin Intercityllä.
Vanhempieni luona minä pääsin lepäämään kunnolla vauvanhoidosta, viiden päivän aikana vaihdoin vaipan vain kerran ja röyhtäytykset ja nukutuksetkin jäivät isovanhemmille (heidän omasta tahdostaan). Vain tissiä ei kukaan muu pystynyt tarjoamaan ;) Hyvin saatiin pidettyä rytmistämme kiinni ja me molemmat (puhumattakaan isovanhemmista) nautimme todella paljon! Äitini kiittikin minua että annan vauvan heidän hoidettavakseen, vaikka kyllähän minulla välillä tuli ihan ikävä kun en pitänyt Eelistä sylissä niin paljon kuin normaalisti. Yöt kuitenkin nukuttiin vierekkäin joten tankkasin läheisyyttä silloin.
Vieraita kävi melkein joka päivä tuvan täydeltä ja sylejä riitti. Piipahdimme yhtenä päivänä kirppareillakin ja Eelis oli sen ajan isäni kanssa autossa. Kun auto pysähtyi, alkoi ähinä ja kitinä, mutta onneksi isäni ei panikoinut, vaan hoiti tilanteen kuntoon keikuttamalla turvakaukaloa. Kauaa emme olleet kaupoissa kerrallaan, mutta tehtiin muutamat kivat löydöt, pari vaatetta, satukirja ja pehmokirjoja.
Takaisin tulimme eilen ja tällä kertaa konduktööri antoi Eelikselle ihan ensimmäisen ja oman junalipunkin! Taisi ilahduttaa äitiä enemmän kuin Eelistä :D
Mummolassa Eelis oppi viihtymään leikkikehän alla itsekseen pitkiäkin aikoja. Kotona Eelis ei vielä ollut tajunnut kunnolla roikkuvia leluja mutta nyt niille jutellaan, naureskellaan ja koitetaan jo vähän tavoitellakin! Äitini opetti minulle myös vessanpönttöön pissattamisen/kakattamisen, ja muutamat pissat mummulassa saatiinkin pönttöön, kotona ei vielä ole onnistuttu mutta jatketaan yrittämistä hyvässä hengessä vielä :)
Nyt kun olen taas puuhaillut Eeliksen kanssa kaksistaan, huomaan kuinka "kaipasin" vauvaa ja jotenkin tuntuu, että rakastan tuota pientä myttystä entistä enemmän. Mieskin sanoi, että alkoi jo olla ikävä meitä molempia, ja että hän huomasi ettei saa yhtään sen enempää aikaan kotona oli Eelis kotona tai ei.
Taisimme molemmat olla väsyneitä matkustelusta, sillä normaalin seitsemän sijaan nukuttiin puoli yhdeksään! Seitsemältä oltiin jo ähisemässä mutta onneksi Eeliskin nukahti vielä takaisin.
Vasen tissi vaivaa taas, huomenna on neuvola ja täytyisi muistaa kysäistä löytyisikö sieltä neuvoja ja apuja tähän kipuiluun.
Kevät on täällä, lumet on jo lähes sulaneet ja kukkapenkistä pilkottaa narsissin varret! Painokin oli tänään 71 kg!
(Nappasin masukuvan pokkarilla, siksi se on vähän erilainen ja huonompi kuin aiemmat masukuvat.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti