Ihana pitkä viikonloppu on pian ohi. Tämä yksi extrapäivä tuntui jotenkin tulevan täysin tarpeeseen. Vaikka en tehnyt mitään koko viikonloppuna, vasta tänään illalla tunsin rentoutuneeni. Vielä kaksi viikkoa töitä ennen hetken hengähdystä.
Muutama satunnainen asia:
Myttynen monotti niin lujaa pari päivää sitten, että maha antoi periksi. Ihmettelin eilen miksi yhteen kohtaan (siihen johon monotus osui todella kovaa) mahassa sattuu jos siihen koskee ja tänään huomasin, että siinä on yksi iso (lyhyt mutta keveä) raskausarpi. Muualle mahaan ei edelleenkään ole raskausarpia ilmestynyt. Reisiin ja lantioon, sekä jonkin verran myös rintoihin kylläkin.
Tänään minua närästi ensimmäistä kertaa.
Ruoansulatukseni on hidastunut huomattavasti. Yleensä vatsani toimii lähes kellon tarkkuudella (myös ruoka-aikani ovat todella säännölliset), mutta nyt isompaa hätää saa odottaa todella kauan.
Yöllä herään joka kerta kun vaihdan asentoa. Tajusin viime yönä, että jos en malta vaihtaa asentoa todella hiiitaaasti, alkaa supistaa. En myöskään voi vaihtaa suoraan toiselta kyljeltä toiselle kyljelle, vaan välissä pitää olla hetki selällään.
En edelleenkään herää öisin pissalle, ja nukun molemmilla kyljilläni ja selällään hyvin.
Minä synnyin tällä viikolla (29+).
Seksi ei aiheuta supistuksia tai kipuja mutta orgasmi supistuttaa ja tuntuu vatsassa usein vielä seuraavanakin päivänä. Petielämä on vähentynyt todella paljon, vaikka edelleen nautin seksistä. Maha alkaa olla tiellä. Olo on turpeampi ja pehmeämpi, ja asiaa kysyessä mies oli samaa mieltä ja huomannut muutoksen.
Myttysellä olen huomannut kerran hikan, muuten liikkeet ovat enemmän tai vähemmän jatkuvaa myllerrystä, muksauksia ja muljauksia. Olen tottunut liikehdintään, vaikkakin tiedostan ne jatkuvasti. Mutta enää ne eivät tunnu pelottavilta, niinkuin alkuun.
Myttynen viihtyy edelleen enimmäkseen vatsan oikealla puolella ja tunkee päätään (?) välillä epämiellyttävän alas. Tuntuu todella kovana paineena, ja välillä jo mietin että toivottavasti paikat vielä pysyvät kiinni paineesta huolimatta. En osaa sanoa useinkaan kuinka päin myttynen masussa majailee, mutta veikkaan pää alaspäin, sillä kovimmat muksaukset tuntuvat navan yläpuolella, pehmeämmät ja ketterämmät liikkeet alhaalla ja sitten se todella kova paine (pää?) ihan alhaalla.
Nyt on alkanut turvottaa, erityisesti jalkoja ja käsiä. Erityisesti sormista huomaan voiman ja ketteryyden kadonneen. Paikat myös puutuvat todella helposti nykyään.
Olen alkanut haaveilla BodyPump ja BodyCombat tunneille menemisestä... Kuinkahan pieniä lapsiparkkiin voi viedä? Täytyy tiedustella asiaa ensi viikolla respasta. Ajattelin laittaa kuntosalikortin hyllylle kolmeksi kuukaudeksi, alkaen tammikuusta. Sen jälkeen katsotaan tilannetta uudestaan kunhan vauva-arki alkaa sujua, ja tietysti riippuu kuinka se alkaa sujua. Tämän kuun käyn vielä venyttelyssä ainakin, mahdollisesti myös BodyBalancessa jos se tuntuu hyvälle.
Jos selällään ollessani jännitän vatsalihaksiani, mahasta tulee hassun terävä pyramidi.
Tässäpä ne päällimmäisenä mielessä olleet :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti