Alkuviikko meni vauhdikkaasti. Oli todella mukavaa vierailla vanhempieni luona, vaikka matkaan mahtui myös harmistuksia. Ensimmäinen päivä oli todella kiireinen, saavuttuamme perille söimme isän paistamia ahvenia ja äidin tekemiä pöperöitä ja lähdimme heti kummityttöni perhettä katsomaan. Meininki oli vilkas, vanhempi tyttö oli hieman ylivilkkaalla tuulella kun oli juuri tullut kotiin mummulasta, ja mummu ei ollut viikkoon vienyt lasta ulos leikkimään (??). Aikamme kahviteltuamme kävimme hetken aikaa lepäämässä vanhempieni luona ja kun tulimme sisälle, liiankin tuttu haju tuli heti ovella vastaan. Isä oli juonut sillä välin ja oli jo humalassa. Minä vähän harmistuin, mutta päätin olla välittämättä. Pian lähdimme miehen kanssa piipahtamaan paikallisessa (limpparilla), ja samalla näin paria kaveria ja toisen veljeni naisystävineen. Olimme sopineet siis tapaamisen kynnelle kykenevien kanssa, jotta ei tarvitsisi enempää rampata edes takaisin.
Seuraavana päivänä aamutouhujen jälkeen lähdimme käymään ystäväni luona, joka sai loppusyksystä pienen pojan. Poika oli ihanan hyväntuulinen ja rauhallinen ja jäi todella hyvä mieli. Heiltä suuntasimme Ikeaan shoppailemaan ja loppupäivän vietimme vanhempieni kanssa kotosalla telkkaria katsoen. Tänä iltana isä oli onneksi selvin päin, mutta toinen veljeni oli luvannut tulla käymään ja hänelle soittaessani oli hän jo liian humalassa. Kerroin, että lähtisimme seuraavana päivänä aamupäivällä ja hän lupasi tulla aamusta käymään.
Seuraavana päivänä aamutouhuilujen jälkeen söimme ja pakkasimme auton ihan täyteen tavaraa. Veljeäni ei kuulunut eikä näkynyt. Kaiken lisäksi isäni luuli, että olisimme menneet vielä käymään sisällä, mutta meidän piti jo ajaa auto pois pihasta sillä joku asukas oli tulossa autollaan jo muutenkin ahtaaseen pihaan. En siis ehtinyt antaa isälleni lähtöhaleja. Tämä harmistutti kovasti, ja olin pettynyt veljeeni. Hän on viinaan menevä mutta ei ole koskaan aiemmin rikkonut lupauksiaan sen takia. Itkinkin autossa ensimmäiset puoli tuntia kotimatkasta kun harmitti niin paljon. Isälle antamatta jäänyt halauksen harmistus helpotti kun isä soitti pian meidän lähdön jälkeen ja kertoi luulleensa että olisimme vielä tulleet käymään sisällä. Mutta veljeni tapaus harmittaa vieläkin, sillä olisimme halunneet kysyä kasvotusten tulisiko hän myttysen kummiksi.
Veljeni ei ole vieläkään uskaltanut soittaa tai laittaa viestiä.
Alunperin meidän piti mennä miehen vanhempien luona käymään vasta tänään, mutta mummi olikin siellä jo eilen, joten päätimme eilen lähteä sinne, jotta saisimme sitten olla kotona rauhassa kaksi päivää. Miehen vanhempien luokse ei onneksi aja kuin kaksi tuntia. Siellä söimme ja jutustelimme miehen mummin, siskon ja äidin kanssa, toki myös anopin miehen kanssa (mieheni isä kuoli 10 vuotta sitten) joka oli paikalla kunnolla vasta illemmalla, sillä hän toimi pukkina. Kotiuduimme puolenyön jälkeen, tällä kertaa auto "vain" puolillaan tavaraa. Tosin ison osan tilasta vei äitiyspaketti, joka oli saapunut postiin haettavaksi viikolla, mutta ehdimme hakea sen vasta menomatkalla eilen.
Nyt on ihanaa rauhoittua kotona pari päivää, tämän päivän ohjelmaan kuuluu vauvapyykin pesua :) Saimme paljon muutakin tavaraa, mutta niistä tuonnempana.
En ole ehtinyt ottaa mitään kaunista joulukuvaa, ja muutenkin toivottelen hieman myöhässä:
Oikein ihanaa ja kaunista joulua kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti