Neuvolalääkäri vol 2

Eilen oli neuvolalääkäri, onneksi heti aamusta niin paino ei ollut mitenkään megalomaaninen. 79 kg näytti vaaka, nyt on painoa tullut 600 g/vko. Mutta tällä kertaa ei tullut sanomista siitä.

Sanoin terveydenhoitajalle lonkkakivuista, jotka vaivaavat kävelyn päätteeksi. Hän vain totesi "voi harmi että jo tässä vaiheessa kipeytyy". Itse olen kuitenkin siinä käsityksessä että nuo lonkkakivut ovat varsin yleisiä jo tässä vaiheessa viikkoja! :O Verenpaine on edelleen koholla, mutta ei ole noussut raskauden aikana. Pitää kuulemma kuitenkin kotimittailla ja soittaa heti neuvolaan jos tulee näköhäiriöitä tai päänsärkyä, vaikka sanoin myös, että päänsäryt ovat loppuneet.

Lääkäri oli eri kuin ensimmäisellä kerralla, mielestäni mukavampi tapaus, vaikka en sen ensimmäisenkään kanssa paljoa jutellut. Teki sormin sisätutkimuksen, haki hetken kohdunsuuta, sillä itselläni se on hieman "vinossa". Paikat on kiinni mutta alkaneet jo pehmetä. Kuulemma normaalia näille viikoille. Muutenkin kaikki hyvin. Lääkäri kysyi vielä lopuksi, että ollaanko jo mietitty synnytystä. Totesin, että ei sen kummemmin, en halua suunnitella mitään etten sen takia pety synnytykseen, ettei se mennyt niinkuin suunnittelin. Ja että tietysti kaikki menee hyvin eikä yhtään panikoida tai mitään ;D

Iltapäivällä luin toisen "helmikuisen" synnytyskertomuksen. Äidin raskaus oli edennyt ihan normaalisti ilman ongelmia. Normaalikäynnillä neuvolassa huomasivat että kohdunsuu oli jo aika pehmeä, mutta vielä kiinni ja äiti sai lähetteen äitiyspolille seuravaalle viikolle. Samana iltana vessassa käydessä äiti huomasi pientä verensekaista limavuotoa, pelästyi ensin mutta ajatteli sen sitten olevan ihan normaalia, kun ei ollut kipuja. Aamulla tuli vielä pyyhkäistessä samanlaista vuotoa ja äiti soitti neuvolaan, josta käskivät heti lähtemään äippäpolille. Edelleenkään kipuja ei ollut ollenkaan.

Pienen harhailun jälkeen äiti ja hänen miehensä löysivät tiensä polille, jossa äiti ultrattiin ja vauvalla todettiin kaiken olevan hyvin. Sisätutkimusta tehdessä lääkäri lopetti todella nopeasti, sanoi jotain mitä äiti ei kuullut ja lähti hakemaan toisen lääkärin ja kätilöitä. Äidin kohdunsuu oli parille sormelle auki ja sikiöpussi oli hieman ulkona. Äiti siirrettiin sänkyyn, pää muuta vartaloa alemmas ja hänelle annettiin kortisonipiikki. Kuitenkin jo vuorokauden sisään synnytys käynnistyi ja vauva leikattiin perätilan takia kiireellisellä sektiolla ulos.

Kaikki on hyvin niin äidillä kuin vauvallakin.

Myös se ensimmäinen helmikuinen vauva voi hyvin.

Tämä tapaus sai kuitenkin minut miettimään, että jos minullakin alkaa jo paikat pehmetä, niin enpä taida ihan kamalasti uskaltaa enää ponnistella! Vaikka tuo tapaus onkin varmasti äärimmäinen tapaus eikä niin tapahdu monellekaan, niin silti. Vielä ainakin 8 viikkoa saisi pysyä myttynen sisällä, sitten voidaan alkaa keskustella että koska alettaisiin tulla ulos. Ei yhtään aiemmin kiitos ;)

Mutta nyt lähtee käyntiin toinen kotityöpäivä. Sain ihan kivasti eilen aikaan, vaikkakaan en ihan niin paljoa kuin olisin halunnut. Jotenkin nuo neuvolapäivät sekoittavat aina rytmin. Lisäksi leivoin miehelle synttärikakun päivällä yllätykseksi :)