Mahakarva

Minulla on pitkään ollut mahassa yksi musta karva, joka häiritsi minua olemassaolollaan. Yritin nyppäistä sitä pois, mutta se katkesi. Täytyi odottaa että se kasvaisi takaisin. Tässä hetki sitten huomasin karvan olevan taas nypittävässä pituudessa, joten suuntasin yläkerran vessaan pinsettien ja paremman valon ulottuville. Pienempi kissa lähti mukaani. Se hyppäsi vessanpöntön päälle kurkistelemaan että mitä oikein puuhasin. Tässä meidän vuoropuhelu:

K: "Mitä sinä teet? Näytä minullekin!"

T: "Äläs nyt, oot ihan valon tiellä."

K: "Näytä, näytä!"

T: *mutinaa* "Miksei se nyt jo lähde..."

Kissa nousi kylkeäni vasten (seisoen edelleen vessanpöntön päällä) jotta se näkisi paremmin.

T: *nyp nyp*

K: "Mikä se on? Anna minä haistelen."

T: "Jes! Nyt lähti!"

K: "Anna! Anna! Anna mahakarva!!!!"

Kissa kietoi tassunsa pinsettikäteni ympärille ja vaati nähdä karvaa lähemmin. Kun karva oli haisteltu, lähti kissa tyytyväisenä alakertaan ja minä jäin nauramaan vessaan.

Ai miten niin meillä ollaan uteliaita?