Olipas kyllä varsinaisen hauska ilta eilen. Viiden aikaan pojat (miehet) saapuivat meille ja pelasimme viime viikolla aloittamaamme seikkailua.
Kyse on siis roolipeleistä, niistä joita pelataan noppien ja paperin avulla. Yksi on pelinjohtaja, joka on joko itse keksinyt tarinan seikkailuun tai käyttää valmiita seikkailuita (löytyy kirjoista ja netistä) ja toimii tarinankertojana. Pelinjohtaja myös pelaa NPC (non-player character) hahmoja. Pelaajat luovat hahmot lomakkeiden avulla, joissa on erilaisia ominaisuuksia hahmolle. Pelaaja saa usein keksiä hahmonsa menneisyyden ja kehitellä hahmon luonteen. Hahmon ominaisuudet päätetään noppaa heittämällä. Ja sitten pelataan. Pelien myötä hahmot kehittyvät tasoja, ja silloin saa lisää pisteitä käytettäväksi ominaisuuksiin.
Eilen pelasimme DD:tä (Dungeon & Dragons), joka perustuu keskiaikaiseen fantasiamaailmaan. Oma hahmoni on ihminen ja bardi eli muusikko. Pelissä on mukana myös mm. kääpiö taistelija ja puolituinen metsästäjä. Oma hahmoni on 16-vuotias orpo tyttö, joka adoptoitiin maatilaperheeseen. Hahmollani on kuitenkin sormus, jossa on mäyrävaakuna, mutta kukaan ei tiedä mistä sormus on peräisin, se on ollut hahmollani aina. Eilen lähdimme viemään kylämme taikajuomien keittäjää muutaman päivän matkan päässä olevaan isompaan kaupunkiin, jonne hänen oli määrä toimittaa jokin keitos. Matkalla törmäsimme apua kaipaavaan pikkupoikaan. Hänen perheensä asui suon laidalla ja heitä vaivasi liskomiehet, jotka olivat terrorisoineet heidän asuinaluettaan. Kävimme hoitamassa asian, hahmoni joka ei ole tappelija, lauloi ja soitti huilua ja antoi näin bonuksia tappelijahahmoille. Kiitokseksi saimme köyhältä perheeltä kartan, jonka alkuperää he eivät tienneet. Kartassa oli rasti erään saaren kohdalla ja seurueemme kääpiö tiesi kuulleensa joskus huhun, että saarella olisi muinainen kääpiökaivanto = aarre.
Jatkoimme matkaa kaupunkiin ja törmäsimme vanhaan aarrearkkuun, joka makasi ojan pohjassa. Avasimme sen ja sieltä ilmestyi savun keskellä oleva hahmo, joka sanoi olevansa arkun henki ja kiitti vapauttamistaan. Palkaksi hän lupasi kohentaa aseidemme ominaisuuksia. Annoimme aseet hänelle ja odottelimme. Kun henkeä ei kuulunut avasimme arkun luukun vain huomataksemme että meitä oli huijattu! "Henki" oli vienyt aseemme ja arkusta paljastui kuoppa, jossa oli tikapuut ja sen reunoilla oli pulloja, joista savu oli tullut. Lähdimme "hengen" perään ja löysimme hänet soutamassa kuopan alla olevan luolaston järvellä. Saimme pienen kikkailun jälkeen huijarin kiinni ja aseemme takaisin. Annoimme huijarin mukana olleelle taikajuomien keittäjälle ja hän testasi huijariin mukana ollutta keitosta. Huijarille kasvoi aasin korvat (ja myöhemmin ankan nokka).
Pääsimme kaupunkiin ja siellä oli markkinat menossa. Veimme taikajuomien keittäjämme paikallisen maagin luokse ja lähdimme kiertämään markkinoita. Löysimme kojun, joka möi tauluja ja huomasimme taulun, johon oli maalattu nainen. Naisella oli kaulakoru, jossa oli sama mäyrävaakuna kuin sormuksessani! Myyjä kiskoi todella kovaa hintaa taulusta ja meillä ei ollut rahaa ostaa sitä. Kävimme taikajuomien keittäjän luona ja itkin hänelle taulua, ja hänen mukana ollut maagi sanoi asian järjestyvän. Kävimme uudestaan kauppiaan luona ja hän möi taulun meille todella halvalla. Kauppiaan posket olivat täynnä pieniä lepakon puremajälkiä. Kauppias kertoi myös mistä oli taulun ostanut (toinen suuri kaupunki muutaman päivämatkan päässä).
Seikkailu päättyi, ja meillä oli nyt kaksi paikkaa mihin lähteä seuraavaksi, saarelle, jossa on ollut kääpiökaivanto, tai kaupunkiin selvittämään taulun ja hahmoni alkuperä. Yhteensä pelaamisen meni nelisen tuntia.
Roolipelien pelaaminen on ihan mahtavaa, kun pääsee käyttämään omaa mielikuvitusta lapsenomaisesti. Fantasian lisäksi olemme pelanneet pelejä jotka perustuvat tulevaisuuteen (kyberpunk) ja kauhupelejä jotka perustuvat 1920-luvulle (call of cthulhu). Itse olen kehittämässä tällä hetkellä syksyksi peliä, joka perustuu mainittuun kauhupeliin, mutta se sijoittuu nykyajan Suomeen. Näiden pelisysteemien lisäksi on lukemattomia muita systeemejä joita olemme kokeilleet ja joita emme ole pelanneet. Tämä on sitä aikuisten sadunkerrontaa :)
Pelin päätyttyä jatkoimme illan viettoa ja mukaan tuli myös yhden pojan kaveri. Oli hauska heittää huulta poikien kanssa. Lopuksi kävin viemässä pojat kaupunkiin baariin. Oli kerrassaan mukavan rento ilta.
Päälläni oli tällä hetkellä lempisukkikseni, pitsisukkahousut. Käytän enimmäkseen hameita (minulla on tällä hetkellä vain yhdet farkut ja yhdet housut) joten käytän paljon myös sukkahousuja. Äitini tietää minun tykkäävän hieman erilaisista sukkahousuista. Vanhempieni paikkakunnalla on Sidosteen tehtaanmyymälä, jossa äitini käy ostamassa sidosteen tuotteita halvalla ja ottaa minulle sieltä aina jotain. Nämä sukkahousut sain joululahjaksi ja ne iskivät heti.
Päälläni oli myös juuri ostamani minifrakkuhame, joka ei ole niin mini minun päällä, koska olen niin lyhyt. Ostin sen Espritiltä kun olin hakemassa shortseja. En koskaan löydä muuta kuin hameita :D No, löysin myös ne shortsit silloin.
Tänään on kp 26/28. Hui! Tämä kierto on mennyt ihan hujauksessa! Mitään erityisiä tuntemuksia ei ole ollut. Itseasiassa myös viime kierron menkkoja edeltäneet nännien ja nännipihojen kosketurarkuus puuttuu. Vähän nostaa toiveita pinnalle tämän oireen puutos, mutta saa nyt nähdä. Koitan olla ajattelematta asiaa vielä kovin paljoa.
Huomenna on (ehkä) viimeinen työpäivä ennen lomaa. Se intialainen ei laittanut sähköpostia, joten en tiedä toimiiko laite vai ei. Huomenna se selvinnee. Kunpa vain muistaisin hakea ne avaimet töihin mennessä.
Onneksi siivosimme eilen, tänään voi siis vain olla. Ihanaa sunnuntaita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti