torstai 22. heinäkuuta 2010

Pömppis

Hiljaista on pidellyt. Olen ollut täysiä päiviä töissä ja jopa saanut jotain aikaankin. Kotiudutta olen lösähtänyt sohvalle, syönyt epäterveellistä ruokaa (hornetteja ja ranskiksia nams!) ja katsonut koko illan LOSTia miehen kanssa. Maha on hieman kipuillut ja olen ollut niin väsynyt, etten ole jaksanut käydä jumpalla ollenkaan. Töissä olen ollut koko päivän koneella, joten en ole sitä jaksanut avata enää kotona.

Syömiset ja liikunta vähän hiertää nuppia. Syön tosi terveellisesti arkisin, viikonloppuisin saa syödä herkkuja (lomalla tästä tietysti sai lipsua). Nyt syön samaan tahtiin terveellisesti, kunnes pääsen iltapäivällä kotiin. Mieleni minun tekevi ranskalaisia (itse tehtyjä, en pidä rasvakeittimessä tiristetyistä), hornetteja, sipsiä yms tms. Tähän kun liittää väsymyksen ja mahakipuilun aiheuttaman liikuntalakon, voi sanoa että alan olla huolissani. Tietysti tätä ei ole jatkunut pitkään ja koitan ryhdistäytyä kunhan kriittiset viikot ovat ohi ja olen nähnyt myttysen ultrassa. Nyt jotenkin haluan tehdä kaikkeni, että se pysyisi kyydissä. Ehkä vähän ylireagoinkin.

Viikonloppu on taas tervetullut. Mies lähtee huomenna aamulla viikonlopuksi reissuun. Aion ottaa rennosti, yrittää käydä salilla aamulla, sillä silloin olo on ok. Huomenna jään jo kotiin konehommiin.

Töissä on minun lisäkseni yksi henkilö töissä ryhmästämme. Rauhallista ja hiljaista siis pitelee. Mikä on ihan hyvä. Maha on nimittäin alkanut pömpöttää siihen malliin, että nyt on pitänyt alkaa ihan tosissaan miettiä paitavalintoja. Onneksi nyt vielä olen päässyt pakoon tutkivilta katseilta kun ei ole muuta henkilöstöä töissä. Kunpa tämä kolme viikkoa olisi vielä hiljaista, niin sitten uskaltaisi jo paljastaa myttysen kaikkien töllisteltäväksi. Saisi sanottua myös etten voi enää työskennellä ihan minkä tahansa kemikaalin kanssa.
Otin kuvankin tästä pömppiksestä, mutta se on vielä kamerassa. Ehkäpä huomenna saisin sen lisättyä kun olen kotikoneella hommissa.

Niin joo, ja nälkä on. Koko ajan. Siis ihan koko ajan. Tuntuu, että syön jo enempi kuin mies! Paino ei onneksi ole noussut enää yli 70 kg:n. Vielä puoli tuntia lounaaseen. Nälkä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti