Kuuden kuukauden rajapyykki lähestyy lähestymistään. Alunperin olin vakaasti sitä mieltä, että täysimetän sinne asti. Eelis kuitenkin alkoi kiinnostua ruoasta vajaa viisikukautisena. Viiden kuukauden iässä aloitettiin pienet maistelut, ajattelin että ihan vähän vain maistellaan makuja sinne kuuteen kuukauteen asti, yksi jääpalakuutiollinen kiinteää ei omassa päässäni vielä tarkoita etten täysimettäisi.
Viikko sitten päätin ottaa iltapuuron maistelun kehiin kun Eelis alkoi heräillä öisin tunnin välein ja alkoi jopa seurustelua kaivata keskellä aamuyötä, mitä ei ole koskaan aiemmin tapahtunut! No, nyt puuroa on alkanut upota pienen miehen suusta, nyt kun tajusin, että sitä puuroa kannattaa antaa kun ei ole vielä kamala nälkä ja/tai väsy. Ja että parhaiten se maistuu kun keittää sen puoleen vettä ja puoleen äidinmaitoa. Ja laittaa mukaan vaikka mustikkaa. Samalla olen lisännyt lounaan määrän kahteen jääpalakuutiolliseen sosetta (plus kuutio äidinmaitoa). Eilen olisi mennyt enemmänkin iltapuuroa kuin olin varautunut, joten lopuksi syötiin vielä aprikoosisosetta kolmasosapurkillinen. Päälle hörppästiin iltapuuhien jälkeen vielä runsaasti tissiä.
Tästä kaikesta huolimatta Eelis heräsi ensimmäisen kerran vajaan kahden tunnin päästä. En antanut tissiä, tuuditin takaisin uneen. Sama uudestaan vajaan tunnin päästä. Vähän kymmenen jälkeen ei enää tuudittelut auttaneet vaan oli annettava tissiä. Yhteensä siis jaksettiin olla ilman sapuskaa kolme tuntia. Ja sen jälkeen syötiin koko yö kahden tunnin välein.
No, onhan tämä kuitenki parannusta tunnin välein syömiseen. Huomaan kuitenkin olevani varsin kiukkuinen ensimmäisen kahden syötön aikana, ensimmäiseen olen yleensä itse juuri ehtinyt nukahtaa tai olen juuri nukahtamassa. Toiseen olen ehtinyt hetken aikaa nukkua, mutta olo ei ole yhtään levännyt vaan olen tokkurainen. Loppuyöstä syöttäminen ei enää kaiverra niin pahasti.
Niin monta kertaa minulle on luvattu, että noniin, nyt se alkaa nukkua sitten pidempiä yöunia. Alan pikkuhiljaa menettää uskoani siihen, vaikka ihan salaa toivonkin niin tapahtuvan. En kuitenkaan halua valittaa, pääosin Eelis on kuitenkin niin helppo lapsi ja kaikki on mennyt hyvin.
