Kolmen kuukauden murros(ikä)

Tänään käväisin paikallisessa perhekahvilassa. Tutkailin nettiä sunnuntaina ja sen mukaan kahvila olisi ollut eilen aamupäivästä, joten olin paikalla mutta paikka oli kiinni ja pimeänä. Soitinkin sitten lopulta MLL:lle ja kysyin kahvilasta kun löysin kolmea erilaista aukioloaikaa. No tänään sitten olin oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja oli mukavaa. Eelis oli hämentynyt lasten äänten hälinästä, vähän ujostutti ja harmistutti eikä jaksanut keskittyä syömiseen. Loppuajasta vietimme aikaa keittiössä toisen samanikäisen vauvan äidin kanssa rauhassa ja Eelis nukahtikin sitten hetkeksi syliin. Paikalla oli myös ravitsemustieteiden opiskelija jolle sai esittää kysymyksiä. Hyödyllinen reissu kaikin puolin, tekee hyvää Eeliksellekin tottua lasten ääniin.

Meillä on nyt päivärytmissä suuria muutoksia menossa. Enää ei nukuta kuin vajaan tunnin mittaisia päikkäreitä ja hereillä ollaan pidempään. Samalla muuttuu myös syömiset ja äiti koittaa pysyä perässä. Vielä on vähän hakusessa minulla että koska tarjoan tissiä, on hämmentävää kun Eelis jaksaa jo olla päivällä kolmisen tuntiakin hereillä ilman tissiä. Jospa tämä pidentäisi yöuniakin. Saa nähdä mihin päädytään ja vakiinnutaan.

Tänään on parin tunnin päästä 3kk neuvola, rokotuksineen päivineen. Toivottavasti vältytään suuremmilta kipuiluilta. Ostin kyllä jo varmuuden vuoksi nestemäistä särkylääkettä kotiin. Tänään olisi myös äidin jumppapäivä ja Eeliksen kylpypäivä, mutta taidetaan jättää kaikki nämä väliin. Voisi myös alkaa kylvetellä vauvaa kolmesti viikossa kahden kerran sijaan, Eelis kun tykkää läträillä kovin paljon.

Mutta nyt kuuluu vaativa huuto, täytyy mennä seurustelemaan. Hassua miten nyt seuraa kaivataan jo niin paljon, että jos jutut jää kesken, tulee suru :D

Imetyspaidoista

Kuinka vaikeaa voi olla löytää kunnollisia imetyspaitoja, edes jotenkin kohtuulliseen hintaan? Minulle se ainakin oli vaikeaa. Henkkamaukalta kävin hakemassa ensihätään yhden pitkähihaisen paidan, toisen olin saanut ystävältäni. En kuitenkaan pitänyt niiden materiaalista, kuoseista, avonaisista kaula-aukoista ja imetysaukkojen leikkauksesta. En tiedä miten muilla, mutta itselläni kun tuo rintavarustus ei ole pienimmästä päästä, niin se leikkaus ei vaan sovi. Ja vaikka varustusta löytyy, en silti halua esitellä sitä kaikelle kansalle avonaisella kaula-aukolla.

Lastentarvikeliikkeessä paidat olivat kamalan kalliita, joten en edes kokeillut niitä tai tilannut netistä. Verskin blogissa luin postauksen MissyMomin paidoista ja päätin tilata sieltä kokeeksi kaksi paitaa, niihin kun sai viime kuussa blogialennuksen (ja äitini lupasi avustaa rahallisesti). Toimitus kesti aika kauan, sillä paidat valmistetaan tilauksesta, hinta oli minun makuuni (olen todella pihi etenkin omissa vaatteissani, samalla tosin ostan nykyään laadukkaita vaatteita, eli en siis osta juurikaan vaatteita :D) vähän korkea, mutta silti alempi kuin lastentarvikemyymälöissä.

Viime viikolla sain paitani ja ensin ajattelin että voi ei, ne ovat liian tiukkoja ja imetysaukko liian pieni. Mutta ei, ne ovat lähes täydelliset! Materiaali on laadukasta ja hyvän tuntuista, rinnan saa helpohkosti (siis minun jättimeijerin) ulos aukosta yhdellä kädellä vaikka vauva on toisessa kainalossa. Eikä rinnat pulppua itseksiin ulos. Koska toimitusaika venyi toisen paidan kohdalla hieman (vaikka lopulta paidat saapuivatkin peräkkäisinä päivinä), sain 20 euron lahjakortin heille ja tilasin heti kolmannenkin paidan.

Suosittelen!

ps. tämä ei ollut sponsoroitu postaus :D

pps. kotona käytän usein myös paitoja, joissa kaula-aukko on iso ja/tai sen verran löysä, että tissin saa sitä kautta ulos. Imetyspaidat ovat lähinnä ihmisten ilmoja varten.

Reissua ja imetysjuttuja

Eilinen reissu meni jälleen kerran hyvin. Eelis heräsi parin tunnin ajomatkan aikana pari kertaa itkemään mutta nukahti muutamassa minuutissa takaisin. Kävimme ensin syömässä ihan oikeassa ravintelissa (jossa Eelis kiltisti killitteli meitä kun olin  käynyt ensin ruokkimassa sen, lopulta vaihdettiin vielä vaippa) ja sieltä menimme isomummia katsomaan sairaalalle. Saatiin kiva yllätys mummille, hän kun ei osannut odottaa meitä ollenkaan. Kovin oli taas mielissään :)

Sairaalalta menimme hakemaan miehen äitiä töistään ja ajoimme heille. Mummo halusi istua takapenkillä Eeliksen kanssa, ja kun Eelis parahti itkuun matkan aikana, mummo kysyi hieman huolissaan "Mitäs nyt tehdään?", johon miehen kanssa vastasimme yhteen ääneen "Ei mitään, odotetaan.". Ja niin Eelis taas nukahti takaisin, heräsi kun päästiin perille.

Mummolassa syötiin ja seurusteltiin, juotiin vielä kahvitkin ennenkuin suuntasimme takaisin kotiin. Olimme kotona tuntia myöhemmin normaalista nukkumisajasta, tosin Eelis nukkui taas koko ajomatkan, heräsi pari kertaa itkemään pariksi minuutiksi. Yö nukuttiin hyvin ja jos en ole ihan väärässä (en ihan pysy itse kärryillä yösyötöistä kun olen niin uninen, mutta jos oikein laskin) niin Eelis nukkuin yhden neljän tunnin pätkän! Loput sitten mentiinkin tunnin pätkissä.

Nyt olen antanut Eelikselle tissiä päivällä vasta sen jälkeen kun päikkäreiltä on herätty (ei ole nukkunut hetkeen kuin yhdet kahden tunnun päikkärit ellei olla liikenteessä vaunuilla, silloin nukutaan pidempään, loput päikkärit on tunnin mittaisia) ja vaippa on vaihdettu ja heti seurusteltu. Ja iltaisin Eelis on alkanut tyhjentää molemmat tissit ennen nukkumaanmenoa. Tällaisia muutoksia meidän imetyksessä. Edelleen maitoa riittää (onneksi) pakkaseen asti.

Mutta nyt täytyy rientää iltapuuhiin, että olen sitten valmiina baari auki kun Eelis on valmis :)

Kikatus

Pitkästä aikaa taas höpinää omasta navasta. Paino on tippunut mukavasti kolmen kuukauden aikana, enää kilon verran normaalipainoon (tänään vaaka näytti aamulla 68,6 kg). Iltaisin turvottaa mahaa jostain syystä aikalailla, ihan pallona edessä. Mutta muuten alkaa tämä raitareppu olla hyvin piilossa, paitsi ne raskausarvet näkyy vielä, niistä nyt ei päästä ihan heti eroon...

Olen päässyt käymään BodyPumpissa ja salilla kolmesti viikossa ja lihaskunto alkaa palata pikkuhiljaa. Vielä en jaksa nostella samoja painoja kuin viime keväänä, mutta lähellä ollaan jo! Ja selkä pysyy mukavasti kunnossa ja jaksan kannella (ja pissittää) Eelistä paremmin kun ei tunnu selässä epämukavalle.

Menkat ei ole alkaneet vielä, ja olen ajatellut alkavani syödä minipillereitä tässä piakkoin. Saa nähdä saako ne menkat aikaan, tai tiputteluvuotoa, vai mitä tapahtuu.

Mies kustansi minulle kampaajakäynnin alkuviikosta, oli ihanaa päivittää väri kesän kunniaksi vaaleammaksi ja saada taas pois kaikki kaksihaaraiset. Kallista lystiähän tuo on pitkään tukkaan, mutta olihan siitä jo yli vuosi kun viimeksi olin tehnyt tukalle leikkuuoperaatiota, ja pari kertaa olin värjännyt kotona. Tajusin tässä jokin aika sitten myös sen, että tukkani on ohentunut. Ennen sen itseksiin kuivumiseen meni tuntitolkulla, nyt se on kuiva puolessatoista tunnissa. Onneksi tuota tavaraa on päässä sen verran, että kaljuuntumista ei ole tapahtumassa, ja onhan se kevyempikin.

Se vasemman rinnan kipuilukin lakkasi kun noudatin imetystukilistan ohjeita. Raaputin nänniä varovasti pyyhkeen tai harson kulmalla imetyksen ja suihkun (ja rasvauksen) jälkeen niin, että sen piimäkokkareen kohdalta alkoi herua maitoa. Viikon verran harrastin tätä pari kertaa päivässä ja enää ei ole ollut kipuja! Vielä siinä kohdalla näkyy inanen valkoista mutta tiehyt on auki.

Mutta se minusta, enempää ei taida olla päivitettävää tällä saralla. Ainakaan en muista.

Eeliksestä on sen verran sanottava että tänään kikatettiin ensimmäistä kertaa! Voi että mutta on se kyllä maailman kaunein ääni, olin ihan kyyneleet silmissä!

Viikon löpinät

Jostain syystä minulla on ollut ongelmia Bloggerin kanssa edelleen, en ole päässyt kirjautumaan tänne sisälle... Vielä vähän on ongelmaa, täytyy selvitellä.

No, enpä ole ehtinyt kirjoitellakaan, äitini oli täällä meidän seurana viikon, lähti eilen takaisin kotiin. Oli kyllä todella mukavaa olla äidin kanssa, laitoimme (eli siis pääasiassa äiti laittoi) pihan kuntoon, kävimme kirpparilla tekemässä Eelikselle vaatelöytöjä ja lenkkeilimme rauhalliseen tahtiin. Äitini oli Eeliksen kanssa muutamana iltana niin, että pääsimme miehen kanssa kaksistaan salillekin.

Eilen kun äitini lähti, minulle jäi todella orpo olo. Tajusin kuinka yksinäistä puuhaa vauvan kanssa kotona oleminen onkaan. Kyllä sitä vain kaipaa aikuisen seuraa. No tänään olo on ollut jo normaali, tosin ystäväni tuli pariksi tunniksi päivällä käymään. Olen tässä ajatellut kerääväni rohkeutta, jos vaikka menisin käymään MLL:n perhekahvilassa ensi viikolla. Yksin vain on niin vaikeaa lähteä uusiin paikkoihin tutustumaan ihmisiin. Saa nähdä.

Viikon aikana Eelis on löytänyt äänensä. Enää lattialla ei huudella pienellä vauvan äänellä vaan ääntä käytetään niin, että välillä itseäkin ihmetyttää. Sormet on suussa koko ajan, välillä niitä työnnetään niin syvälle, että tulee kakomista ja välillä niitä purraan niin lujaa että sattuu, ja sitten harmittaa. Peilistä Eelis katselee jo itseään ja sylissäpitelijää. Nyt on myös alettu tarttua esineisiin ja ihan tavoitellaan leluja.

Se kolmen kuukauden tiheän imun kausi tuli taas ihan kuin kellon lyömällä, toissayönä Eelis söi tunnin välein. Päivälläkään ei nukkunut kuin yhdet kahden tunnin unet, loput tunnin pätkissä. Ilta meni aikalailla tissitellessä kokonaan. Mutta viime yö oli taas normaali, kolmella syötöllä (plus aamusyöttö, jonka jälkeen torkuttiin enää puoli tuntia ja sitten herättiin, joten sitä ei lasketa) mentiin. Neuvola on ensi viikolla, saa nähdä paljonko poika on kasvanut, vaikka olen vauvan kanssa päivittäin, niin silti hetkittäin havahdun että herranjumala se on kasvanut!

Kertakäyttövaippakuurikin on vihdoin ohi, on jotenkin kotoisampi olo (äidillä) kun ollaan palattu taas kestovaippoihin. Ja piti taas käydä vaatekaappi (tai siis laatikko) läpi ja laittaa pienimpiä bodeja pois, eivät mene enää kestovaippojen kanssa. Samalla laitoin kaikki vaaleat värit pois, Eelikselle kun sopii paremmin tummat ja kirkkaat värit. Ja nyt tätä menossa olevaa kokoakin on niin paljon, että ei ole pakko käyttää vaaleita vaan voi olla valikoiva. Onneksi lähes kaikki Eeliksen vaatteet on kirpparilta ostettu, niin ei harmita vaikka jotain vaatetta ei ehtisi käyttää yhtä kertaa enempää.

Mutta nyt yritän selvittää mikä tässä mättää kun en pääse omalla koneellani kirjautumaan tänne... Pitäisi käydä etupihan orvokitkin nyppimässä nyt kun Eelis nukkuu.