Rentouttavaa meininkiä

Viikonloppu oli ihana. Lauantaina heräsin kahdeksan maissa ja torkuin yhdeksään asti. Vetkutin kuitenkin vielä sängystä nousemista lähes yhteentoista asti! Kävimme ystävämme tupareissa toisella paikkakunnalla ja tulipa taas itsekin ajettua pitkästä aikaa pidempää matkaa. Oli ihan mukavaa. Jätimme sukuloinnin väliin, sillä keli oli aika huono aamulla.

Sunnuntaina kävimme pitkästä aikaa myös treeneissä, nyt on taas lihakset mukavan kipeät :) Tänään salille ja huomenna voisi mennä treenailemaan taekwondon uudistuksia. Eilen lämmittelyissä polvi rutisi muutaman kerran juoksuissa ikävästi enkä uskaltanut tehdä täysillä (ei sillä, meinasi happikin loppua). Luulen että sitä vaan kiukutti kun en ole taas hetkeen juoksennellut.

Aamulla heräsin kohtuullisen virkeänä, pitkästä aikaa. Viikonlopun täysi rentoutuminen Sims 3:n parissa teki terää, en stressannut mistään.

Sain myös kummitytön viikonloppuna tähän maailmaan <3 Oli ollut aika vaikea synnytys, saa nähdä pääseekö perhe hääjuhlaan, sillä äiti sai muutaman tikin ja on aika kipeänä. Matka on kuitenkin aika pitkä istua autossa. Myös opiskelututtavani sai tytön loppuviikosta. Ainiin, ja saihan vanhempien naapurien poika (yläastetuttu) tytön kanssa viime viikolla. On ollut tytökäs viikko.

Näin unta viime viikolla että olin raskaana. Olin kovin onnellinen. Näin myös unta, että hellittelin vauvaa, tosin en tiedä oliko se minun vai ei. Häähumu ja työkiireet ovat hieman syöneet terävämpää reunaa vauvakuumeelta, mutta kyllä se täällä on edelleen. Toisaalta edelleen ahdistaa se, että minun ikäiset alkavat jo toista kierrosta, mutta toisaalta helpottaa se tieto, että ei kaikilla vielä ole vauvaa tässä iässä. Viikonlopun tupareissa oli ammattikoululaisia = 16 vuotiaita, ja ikäkriisi iski taas hieman. Toisaalta nauratti myös se tieto, että osa ystävistäni oli näitä nuorempia puolet vanhempi :D

Tämän viikon suunnitelma on olla vähän rennommin, teen rästiin jääneitä hommia pois alta, pitää kirjoittaa taas uusi abstrakti kesän kokoukseen sekä analysoida muutamat datat. Loppuviikosta avustan kolleegaa hänen töissään ja sitten onkin taas viikonloppu! Ensi viikolla ajattelin olla töissä vain alkuviikon, saan rauhassa viimesitellä hääjuhlan puuhat ja vähän rentoutua.

Mutta nyt aamuteelle ja sitten hommiin!

Ikäkriisi

Mainitsin tässä taannoin potevani hienoista ikäkriisiä. En ole koskaan aiemmin joutunut moisen kouriin, mutta yksissä juhlissa tajusin yhtäkkiä kuuluvani vanhimpiin vieraisiin. Olen aina ollut se nuorin kaveriporukoissani ja jotenkin ikuisesti 21-vuotias. Juhlissa kuitenkin tajuntaani iski, että suurin osa vieraista oli lukionsa lopettavia, 90-luvulla syntyneitä. Siis mitä?? 90-luvulla?! Eihän silloin syntyneet voi olla vielä 15 vuotta vanhempia! En usko!

Vaikka kuinka koitan vääntää ja kääntää asiaa itselleni rautalangasta, en vieläkään voi sulattaa tätä yhtäkkistä tajuamistani. En kertakaikkisesti ymmärrä tätä asiaa.

Mutta vielä kamalampaa on se, että mieheni se vasta ikäloppu onkin! Pian kolmekymppinen. 30! Ei tästä tule kyllä yhtään mitään. Kolmekymppisenä sitä pitäisi jo olla oma asunto (no se löytyy), muksuja (mhyh, vauvakuume sen kuin kasvaa), hieno auto, ura ja kaikki. Ei voi olla totta.

Jotenkin tuntuu ihan hassulta miten sitä joskus nuorempana kuvitteli että kolmekymppisenä sitä olisi jo kaikki maallinen mammona hankittu, ura hyvässä kuosissa, matkusteltu joka maailman kolkassa ja lapset hankittu. Kuvittelinhan silloin, että lapsi olisi saatava viimeistään 25-vuotiaana. Myöhäistä rypistää nyt. Mutta mistä nämä kuvitelmat oikein sikiävät? Tiedän etten ole ainoa joka on "alisuoriutunut" omista nuoruuden haaveistaan.

Onneksi olen sentään menossa naimisiin, mies on ainakin tullut hankittua haaviin :D Keskustelin nimittäin ikäkriisistäni ystäväni kanssa viikonloppuna, hän on minua pari vuotta vanhempi ja sinkku. Mielestäni sinkkuna olemisessa ei ole kuitenkaan mitään pahaa enkä halua tuomita ketään :) Mutta oma napa on oma napa ja minulla se haluaa miehen.

Tämä ilta meni windowsia uudelleen asentaessa, huomenna täytyy vielä jatkaa ohjelmien asentelun parissa. No, tulipa siivottua kone perusteellisesti. Väsyttää niin maan vietävästi, että lopetan ikäkriiseilyn nyt tähän ja menen nukkumaan kunnon kauneusunet, jotka nuorentavat minua vuosia!