Näytetään tekstit, joissa on tunniste unikoulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste unikoulu. Näytä kaikki tekstit

perjantai 25. toukokuuta 2012

Aallon pohjasta pintaan

Niin se vaan pitää käydä siellä aallon pohjalla että pääsee taas pintaan.

Sain sen haluamani työpaikan ja aloitan siellä piakkoin!!! Ihan mahtavaa, en voi edes sanoin ilmaista kuinka helpottunut olen :) Kirjoitushomma jää nyt hieman vaiheeseen, mutta viimeistelen sen sitten jollain ajalla. Kiire sen valmiiksi saattamisella ei ole, jos nyt tämän vuoden loppuun mennessä saisi sen valmiiksi niin kiva.

Yksi asia jäi mainitsematta edellisestä postauksesta, imetys nimittäin. Eelis jätti iltatissinkin pois viikko sitten, joten imetys jatkui meillä 1v 3kk ikään asti. Olen erittäin tyytyväinen. Nyt Eelis meneekin pääosin rauhallisesti nukkumaan suoraan iltasadulta, jää tyytyväisenä unilelunsa kanssa sänkyynsä, peittelen ja suukotan hyvät yöt. Sinne Eelis sitten nukahtaa omia aikojaan, usein alle 15 minuuttiin. Silloin höpötys hiljenee.

Nyt on taas asiat hyvin, saa vain nähdä millaisen reaktion aiheutan työpaikalla kun sitten aikanaan kerron olevani raskaana! Olen kuitenkin optimistinen, että uutisen (ja äitiyslomankin) jälkeen saan jatkaa paikassa, kunhan vain näytän siellä ensin osaamiseni. Toivottavasti siis pärjään uusissa haasteissa!

lauantai 18. helmikuuta 2012

Lusikka käteen

Niin ne viikot vierii.

Tällä viikolla Eelis lähti kävelemään. Ei ole kävellyt nyt paljoa kuin yhtenä päivänä (käveli useampaan otteeseen muutaman metrin matkoja) mutta seisoskelee ilman tukea paljon ja nousee lattialta seisomaan ilman tukea. Ottaa paljon parin askeleen pyrähdyksiä.

On alkanut harjoitella itse syömistä. Ollaan annettu lusikkaa käteen aina, nyt alkaa keskittyä itse syömiseen mutta pari päivää meni uutuudenviehätyksissä lusikan kanssa leikkiessä. Eelis osaa hahmottaa miten päin lusikkaa käytetään oikein (jos sanotaan että lusikka on väärin päin, kääntää sen toisin päin), laittaa lusikan lautaselle (tai maitomukiin) ja suuhun. Vähän täytyy auttaa lusikan ohjaamisessa suuhun että ruokanokareet pysyy matkassa.

Eelis osaa sanoa röhröh sialle ja kotkot kanalle. Paperihylsyt on töttöttöttö (töttörö) ja isoon leikkikulhoon pitää sanoa tööt tööt tai tuut tuut (se kaikuu). Eelis tuo kirjoja luettavaksi ja halii lelujaan. Tykkää kellahdella tyynyjen päällä lattialla ja "vikuroi" (niinkuin varsa laitumella :D). Vessasta pois tullessa täytyy saada itse sammuttaa valo ja useimmiten haluaa vetää vessanpöntönkin.

Potalla käydään monta kertaa päivässä ja edelleen pääosa kakoista tulee pottaan. Nyt Eelis on keksinyt että ähkimällä saa huomiota ja pääsee pois esim. ruokapöydästä jos syöminen ei enää kiinnosta :D Ollaankin nyt sitten aina ensimmäisellä kerralla viety potalle ja jos sinne ei tule mitään (tai Eelis alkaa tapella), palataan takaisin missä oltiinkin ja seuraaviin (yleensä heti alkaviin) ähkäisyihin ei reagoida. Nyt valeähkäilyt onkin vähentyneet huomattavasti.

Eelis nukkuu nykyään aikalailla koko yön heräämättä. Menee nukkumaan seitsemän aikaan ja yleensä herää kuuden aikaan. Parina aamuna heräili viideltä, lopulta puoli viideltä johon kävin toteamassa pojalle että nyt kyllä nukutaan vielä ja kippasin makaamaan. Jatkoikin sitten hetken huutelun jälkeen uniaan kuuteen.
Herää virkeänä höpöttelemään ja vaikka itsellä nouseminen kestää jonkin aikaa (jään yleensä kuuntelemaan hetkeksi heräsikö Eelis oikeasti, katson mitä kello on ja viruttelen ja yritän heräillä), leikkii Eelis sängyssään tyytyväisenä. Yleensä ottaa sukkia pois sillä välin.
Kun huoneeseen menee, hakee Eelis usein unilelun ja antaa sen minulle :)

Vielä viikko "äitiyslomaa", täytyy leivoskella ensi viikolla äidin avustuksella. Viikon päästä vietetäänkin ensimmäisiä synttäreitä!

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Toinen viikko

Tämäkään viikko ei ole ollut sen kiireettömämpi.

Yhtenä päivänä olin poissa kokonaisen työpäivän verran ja mummulla ja Eeliksellä oli mennyt hyvin. Eelis oli kävellyt ilman tukea metrin verran mutta ei näyttänyt taitojaan uudelleen. Nousee kuitenkin tuetta ylös ja seisoskelee hetken aikaa ilman tukea ja laskeutuu hallitusti alas.

Eelis hakee kirjoja luettavaksi ja istuu mielellään sylissä kuuntelemassa satuja. Mummulassa leikkii paljon itsekseen mutta jos äiti on paikalla, pitää äitin olla saatavilla ja lähellä. Syö reippaasti isoja annoksia mutta maitoa ei vieläkään juo. Kuitenkin huuhtelee suunsa mielellään lusikallisella, parilla maitoa. Välillä ottaa itse mukin ja hörppää.

Nukkuu usein koko yön putkeen, herää ensimmäisen kerran viiden aikaan mutta jatkaa yleensä vielä kuuteen nukkumista. Ja menee nukkumaan seitsemän aikaan. Mahtava parannus siis kuukaudessa!

Synttäreitä pitää alkaa suunnitella, äitini lupasi auttaa leipomusten tekemisessä.

Ainiin, ja menkat alkoivat loppuviikosta! Ei kyllä yhtään ole ollut ikävä, vaikka onhan se kiva toisaalta että kroppa alkaa palautua. Ja, ehkäisyähän ei edelleenkään käytetä...

maanantai 6. helmikuuta 2012

Tissi

Paluu "normaaliin" arkeen on ollut kiireinen.

Äiti saatiin muutettua hyvin ja viime viikolla kävin joka päivä opiskelemassa puoli päivää. Eeliksellä ja mummulla meni kaikki hyvin ja Eelis on hienosti sopeutunut hoitopaikkaan eli mummulaan. Tänään oli vapaapäivä ja vietettiin päivä kotona, Eelis ei päästänyt silmistään ja kävi koko ajan halimassa. Sen verran tainnut kuitenkin olla ikävä.

Uniasiat on nyt mallillaan, Eelis herää nykyään viiden aikaan aamusta, älähtää pari kertaa ja jatkaa vielä uniaan puoli seitsemään - seitsemään. Muuten ei tarvitse käydä katsomassa kertaakaan. Nukahtaa nopeasti takaisin vaikka havahtuisikin sänkyyn menemiseen niin että alkaa itkeä (nukahtaa meidän sänkyyn tissille). Viime yönä nukuin itse ilman korvatulppia!

Eelis syö tissiä edelleen pari kertaa päivässä, ja nyt hoidon alettua en ole enää äiti vaan tissi! Eräänä päivänä nimittäin mummulaan tullessa Eelis oli syömässä välipalaa ja kun tulin keittiöön, poika huudahti "Tissi!" :D Ja äitinihän repii tästä iloa kutsumalla minua nyt tissiksi :D

On ollut ihanaa käydä opiskelemassa ja palata vähän tähän normaaliin maailmaan, alkaa pikkuhiljaa tuntua taas siltä että kyllähän tässäkin pääkopassa on vähän eloa kun hetken sitä virvoittelee. Kurssi on mielenkiintoinen ja mukavan "järkeenkäypä", ei tarvitse päntätä liikaa.

Työnhaku on menossa, unelmien duuni tuli hakuun, saa nähdä miten käy!

perjantai 27. tammikuuta 2012

Askeleita eteenpäin

Pikainen päivitys:

Tällä viikolla en ole kuin pari kertaa noussut yöllä laittamaan Eeliksen takaisin makuulleen.

Eelis lähti tänään kävelemään, käveli metrin verran, huterasti mutta varmasti!

Äiti muuttaa huomenna tänne.

sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Yksi

Eilen illalla Eelis nukahti iltatissille mutta heräsi sitten kun laskin omaan sänkyyn. Nousi pystyyn ja jaksoi itkeskellä pari minuuttia ja alkoi sitten uniölistä ja nukkua. Yöllä kävin kerran kaatamassa takaisin maate, oli kyllä pari kertaa hereillä mutta nukahti ilman toimenpiteitä takaisin. Aamulla maistui puuro ja oikein iso annos tissiä päälle!

Saisi tämä flunssa loppua jo, räkää ainakin tulee vähemmän ja ei enää yski niin kovasti. Itsellä oli lämpöä eilen, toivottavasti helpottaisi itselläkin olo. Ei sitä muistakaan kuinka ärsyttävää on olla nuhassa kun ei henki kulje!

perjantai 20. tammikuuta 2012

Toka ilta

Pikaisesti:

Eilen illalla Eelis alkoi taas häkkyröidä iltatissin jälkeen. Tein samalla lailla kuin edellisenä iltana ja tällä kertaa Eelis nukahti viiteentoista minuuttiin! Ei jaksanut kauaa seistä vaan hakeutui pian makuuasentoon. Itkukin kesti vähemmän aikaa, vaihtui nopeammin uniölinään.

Ei herännyt kuin kahdesti eikä kukkunut yöllä. Tosin herättiin sitten kuudelta, mutta ei se mitään. Olenpa ehtinyt pestä pyykkiä ja laittaa päivän ruuat Eelikselle valmiiksi!

torstai 19. tammikuuta 2012

Lenssua

Meillä ollaan flunssassa. Eelis rukka on ollut ihan räkäinen ja yskii kovasti. Nyt ehkä vähän alkaa helpottaa, mutta flunssa on nyt minussa. Veto ihan pois.

Yöt on olleet tavallista hieman levottomampia, flunssa varmaan vaikuttanut. Lisäksi Eelis on taas kuolannut ihan solkenaan ja pitelee koko ajan suutaan. Hampaat taas pumppailee. Pari viikkoa Eelis on syönyt joka kerta yöllä herättyään, pahimman flunssan aikaan en tissiä kieltänyt kun poika tarvitsee kaiken nesteen. Mutta nyt siitä alkaa tulla tapa joten kunhan räkäisyys on poissa, täytyy laittaa hanoja vähän kiinni.

Eilen illalla Eelis oli ihan levoton nukkumaan mennessä, pomppasi ylös vieteriukkona vaikka yleensä sammuu tissille kymmenessä minuutissa. Laskin pojan sänkyynsä ja annoin raivota. Kiukutteli ihan tosissaan ja veti hernettä nenään aina kun ei jaksanut enää seistä. Puoli tuntia Eelis itki ja huusi (olin vieressä koko ajan ettei yksin tarvinnut olla) ja lopulta nukahti. Itse olin yllättynyt kuinka hyvin pärjäsin. Useaan otteeseen teki niin mieli ottaa poika syliin, mutta sitten se alku olisi mennyt ihan "hukkaan". Eelis nukkuikin sitten tunnin pidempään kuin pitkään aikaan, siis ensimmäiseen heräämiseen (yhden jälkeen). Ja jätti yhden heräämisen pois kokonaan.

Ensi viikolla alkaa pehmeä paluu "arkeen". Nyt olen sen verran orientoitunut että alan innolla jo odottaa tulevaa kurssia. Lisäksi sain eilen hyviä uutisia työrintamalta, haaveilemani paikka aukeaa hakuun ensi kuussa! Kaikille sormet ristiin ja peukut pystyyn että saisin sen paikan! Ihan liikaa en uskalla haaveilla ja hehkuttaa etten pettyisi liikaa jos en saa paikkaa, vaikka uskonkin olevani aika vahvoilla. Katsotaan nyt!

perjantai 13. tammikuuta 2012

Kehityksiä

Toissayönä katsoin, että mitä Eelis tuumaa jos en ole huoneessa kun poika on hereillä ja puuhailee pinnasängyssään. Puolisen tuntia Eelis leikki siellä, välillä koitti huudella vähän ja jatkoi taas puuhiaan. Kun huutelu alkoi olla itkuista, menin huoneeseen ja annoin tissiä. Siihen poika sitten nukahti vihdoin.
Tein saman viimeyönä. Homma toimii paremmin kuin jos jäisin huoneeseen, koska silloin Eelis pyytää koko ajan syliin ja pois ja hamuilee tissiä eikä nukahda. Nyt saan itse pötkötellä sängyssä (lämpimässä peiton alla) senkin ajan ja nukahdan takaisin nopeammin. Samalla Eelis oppii olemaan hetken aikaa iteksiin, ehkä joskus nukahtaakin sitten itse takaisin.

Eelis on alkanut kiinnostua ruokailuvälineistä. Kovasti haluaisi lusikkaa omaan käteen. Eilen kun ruoka ei maittanut, annoin lautasen (imukuppikiinnityksellä) ja lusikan, ja nokareen ruokaa. Kerran meni melkein lusikallinen ruokaa suuhunkin asti (laitoin ruoan lusikkaan), selkeästi Eelis tietää mitä pitäisi tehdä mutta koordinaatio ja taidot ei ihan vielä riitä.

Eeliksellä on nyt uusi lempikirja, sellainen kankainen puuhakirja. Heti aamusta sitä pitäisi lukea, Eelis hakee kirjan ja tuo sen luettavaksi. Usein vielä avaa sivun mitä haluaisi katsella. Osaa tunnistaa sukan (näyttää omaa sukkaansa) ja paloauton (hakee lelukorista oman autonsa) jotka on luukkujen alla. Kissakin on mieleinen. Maatilan eläimistä osoittaa lammasta kysyttäessä missä lammas. Selkeästi Eelis alkaa hahmottaa kuvia ja katseleekin nyt mielellään kirjoista selkeitä kuvia.

"Sanavarastokin" on karttunut, hattu (attu), kissa (kiss tai kissa), auki (aato), äiti, tissi, isi, mummu, ja viimeisimpänä kissa poffailee (kiss pff) :D Eelis myös puhaltaa kuumaa ruokaa. Karkeamotoriikassa taas ei ole nyt hetkeen tapahtunut mitään kun sanojen tapailu on ottanut vallan. Eelis on alkanut seistä ilman tukea aktiivisemmin ja välillä koittaa ottaa askelia mutta pääosin käyttää vielä tukea (edes henkistä, välillä pitää vain todella kevyesti kädestä kiinni).

Kissoista puheenollen, kollikissa oli pitkään tekemättä tarpeitaan lattialle mutta nyt se on taas alkanut. Mies haki hevoskuurin laajakirjoisempaa antibioottia eläinlääkärin määräyksestä (viimeksi lääkärissä käydessä annettiin kolmen viikon antibioottikuuri ja ultrattiin virtsakivien varalta, niitä ei ollut). Jos tällä ei helpota niin täytyy alkaa miettiä uutta mahdollista kotia kissalle, tai viedä lopetettavaksi. Vaihtoehtoja ei oikein muita ole, kukaan ei ota kissaa joka tekee tarpeensa sisälle, haaveena on jos löytyisi esimerkiksi maatilalta paikka jossa kissa voisi olla ulkona mutta pääsisi suojaan tarvittaessa. Suruttaa mutta Eelis tulee nyt ensin, ei ole turvallista jos kusta ja paskaa on lattialla, tai tavaroiden päällä! Verhot on pesty parikin kertaa, samoin matto. ja tossut. Äh! Toivottavasti tämä kuuri nyt auttaisi!

maanantai 2. tammikuuta 2012

Paluu arkeen

Mies meni tänään töihin, melkein kaksi kuukautta olikin kotona. Oli se kyllä ihanaa!

Uusi vuosi vaihtui rauhallisesti, meillä oli muutama kaveri iltaa viettämässä. Eeliskään ei malttanut mennä nukkumaan kun vasta kymmenen maissa! Heräsi normaaliin aikaan ja oli kyllä väsynyt ja hieman kiukkuinen koko aamun päikkäreihin asti kun jäi yöunet paria tuntia vajaaksi :D

Nyt Eelis on syönyt tissiä taas päivälläkin muutaman kerran. Öisin syö edelleen molemmat tissit tyhjiksi. On ottanut nyt myös tavaksi valvoskella aamuyöllä tunnin pari. Koittaa kyllä nukahtaa mutta ei vaan onnistu. Yleensä kuitenkin nukkuu hyvin siihen asti ja jos herää, on Eelis helppo saada takaisin nukkumaan.

Äiti tulee keskiviikkona käymään, viikonloppuna käydään katsomassa (ja toivottavasti allekirjoittamassa vuokrasopimus) asuntoa. Samalla hoidetaan asioita jo kuntoon, kuukauden päästä äiti sitten onkin jo täällä!

ps. pillereitä on jäljellä viikko, sitten loppuu ehkäisy. Hui!

tiistai 20. joulukuuta 2011

Päikkäreitä ja höpöittelyä

Vähän päivitystä meidän elämästä. Isä on mielessä lähes koko ajan, tosin nyt en enää ajattele asiaa heti herättyäni ja jää murehtimaan tilannetta, mitä tein etenkin öisin. Äidin jaksaminen on mielessä, etenkin kun tiedossa on, että äiti tuskin palaa takaisin "kotiin". Ainakaan toivottavasti. Haluaisin äidin vain olevan onnellinen.

Eelis jätti yhtäkkiä toiset päikkärit pois, ja nyt ollaan sen myötä saatu aikastettua nukkumaanmenoa kahdeksaan illalla kymmenen sijaan. Eelis heräilee edelleen öisin pari-kolme kertaa ja nyt on valvonut kerrallaan parikin tuntia. Sinä aikana on syönyt pari kertaa ja lopun aikaa myllertää sängyssään. Leikkii ja välillä pyytää hetkeksi syliin. Emme enää "väkisin" koita nukuttaa Eelistä takaisin, väsyy kyllä sitten ja jatkaa uniaan. Viime yönä kolmannen kerran syötyään oli vielä hereillä kun laskin takaisin sänkyyn, hetken aikaa näpersi unileluaan ja nukahti sitten. Ihan itse! Ei tarvinnut tassutella tai taputella. Nukkuikin sitten vähän yli yhdeksään.
Mies edelleen hoitaa yöheräilyt, tulee herättämään (tosin yleensä olen jo hereillä) jos Eelis vaikuttaa nälkäiseltä. Ja jos on väsyttänyt vielä kun Eelis aamulla herää, mies hoitaa aamupuuhat ja itse jatkan uniani.

Eelis höpöttää koko ajan, ja paljon. EITÄTÄTÄTÄTÄTÄ kuuluu kun on oikein kovasti asiaa. Ääniskaala vaihtelee kuiskailusta lähes huutoon. Oppi vanhemmilta lapsilta reissussa höpöttämään kovemmalla äänellä niin, että varmasti kuuluu. Eelis leikkii mielellään leikkejä, jossa laittaa kulhoon tavaraa ja heiluttaa sitten kulhoa. Jos tavarat tippuu, laittaa ne uudestaan sisälle. Joskus menee hermo jos tavarat tippuu heti. Pilttipurkkien kannet on ihan parhaita leluja!

Mutta nyt täytyy mennä laittamaan lounasta että Eelis pääsee nukkumaan!

torstai 15. joulukuuta 2011

Kotiuduttu!

Eilen tultiin vihdoin kotiin reissusta. Oli ihanaa palata takaisin omaan kotiin, vaikka vastassa olikin rikki mennyt kaappipakastin, jonka kaikki sisältö oli mennyt pahaksi... Sinne meni syksyn marjat ja hirvenlihat, puolet Eeliksen ruuista ja jotain omia ruokia. Onneksi melkein kaikki äidinmaito oli ehditty jo käyttää, se olisi harmittanut eniten, se kun oli korvaamatonta!

Reissu meni hyvin ja huonosti. Eelis nautti kun sai olla huomion keskipisteenä ja tykkäsi olla mummun kanssa. Ja me päästiin miehen kanssa pitkästä aikaa ihan kaksistaan saunaan!

Reissussa Eelis nukkui levottomammin kuin kotona, heräili useammin ja takaisin nukahtaminen kesti parhaillaan puolitoista tuntia. Söi vähän huonommin kun söi pääosin valmisruokia. Tuli pieni nuhakin tuliaisiksi.
Viime yönä heräsi vain kolmasti, tosin aamuyöllä oli taas kukkunut tunnin itkeskellen. Päivällä sitten nukkui ensin kolmen tunnin päikkärit ja nyt on nukkunut toisia päikkyjä tunnin! On ollut kovin sylin- ja läheisyydenkipeä. Taitaa hampaatkin taas vaivata, kuola valuu ja sormi menee suuhun koko ajan.

Kunhan ehdin ja jaksan niin kerron reissusta enemmän.

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Kerran

Viime yönä Eelis heräsi kerran, kuudelta syömään tissiä ja jatkoi uniaan yhdeksään! Tähän mennessä se noin kaksi kertaa yössä heräily on vakiintunut, saa nähdä jääkö se 1-2 aikaan heräily nyt pois :)

Perjantaina lähdetään kahdeksi viikoksi reissuun sukuloimaan joten blogihiljaisuus senkuin jatkuu.

lauantai 26. marraskuuta 2011

KAHDEKSAN!

Viime yönä Eelis heräsi vain kahdesti ja oli kuulemma nukahtanut helposti ja nopeasti takaisin. Seitsemältä havahduin itse ja olin ihan pöllämystynyt kun kello oli niin paljon! En herännyt (ainakaan en muista varmaksi) kertaakaan! Nukuin siis lähes kahdeksan tuntia putkeen, vau!

Eelis ei sitten enää aamutissin jälkeen jatkanutkaan unia vaikka pari kertaa sain pojan ihan uneen vielä, heräsi kuitenkin sänkyyn laskettaessa ja alkoi heti myllertää. Kasilta luovutin ja noustiin ylös, mentiin (kuten nykyään aina) meidän sänkyyn hetkeksi pötkeltämään että saadaan isikin hereille. Mies sitten kysyi haluaisinko vielä jatkaa uniani, ja päätin että mikä jottei, oikein kunnon lepoyö. Torkuin sitten vielä puolitoista tuntia ja olo on äärimmäisen levännyt.

Eelis tekee molempia kulmahampaita ylhäälle, toinen puhkesi kunnolla eilen. Raukkaparka on ollut taas niin sylinkipeä, että alkuviikon päivät menivät pääosin sylitellessä. Öiksi on annettu särkylääkettä, paitsi toissayönä ja sitten yö olikin levoton. Nyt alkaa helpottaa ja Eelis on malttanut leikkiä itsekseen taas. Vielä sormet menee suuhun ja Eelis jäystää kaikkea mutta on jo paljon pirteämpi.

Tänään pitää mennä joululahjaostoksille kaupungille. Onneksi mies lähtee mukaan ja onneksi ainakin melkein tiedetään jo mitä ostetaan. Ja ihan kamalasti ei ole ostettavaa kun emme harrasta satoja lahjoja. Pitää vaan yrittää keksiä jotain järkevää anopille, me emme osta turhakkeita kun ei niillä tee mitään. On vaan niin vaikea ostaa pariskunnalle, jolla on jo kaikkea ja jossa mies ei harrasta kulttuuria (eli ei voi ostaa esim. teatterilippuja). No eiköhän sitä jotain löydy tuolta tavarataivaasta...

torstai 24. marraskuuta 2011

Viikon kuulumiset

Tällä viikolla Eelis on alkanut hahmottaa omaa kehoaan. Tietää, että jos meinaa mennä sohvapöydän alitse, täytyy pää pitää matalalla. Samoin tuolien alta mennessä. Osaa kiertää esteet (jos niiden yli ei pääse) ja laittaa kulhoja sisäkkäin. Ja leluja kulhoon. Lisäksi Eelis vaihtaa leluja niin, että laittaa kädessään olevan otettavan lelun viereen, eli esimerkiksi lelukoriin.

Tänään käytiin miehen synttäreiden kunniaksi Haraldissa syömässä. Eelis käyttäytyi (jälleen) oikein mallikelpoisesti. Istui sylissä kun ei ollut ruoka vielä tullut, ruokailun aikana istui syöttötuolissa ja söi meidän alkuruokaa (varrasleipää, olin ottanut mukaan varmuudeksi riisikakkuakin) sekä leikki lattialla. Oli oikein mukavaa.

Annoin eilen ensimmäistä kertaa raejuustoa sormiruokana mutta Eelis ei ole oikein tottunut syömään niin pientä. Taisi sitä yksi rae mennä suuhunkin asti, muuten meni vähän ohi suun se mitä ei muussattu pöytään tai tiputettu lattialle. No, harjoitellaan.

Ajoin meidän uudella autollakin, oli ihan tajuttoman liukasta mutta hienosti haltsasin auton :) Kävin nimittäin elokuvissa "äkkilähdöllä" katsomassa uusimman Twilight sagan leffan. Yllätyin positiivisesti vaikka varsinaisesti en mitään odottanutkaan.

Lisäksi olen nyt tämän viikon nukkunut alakerrassa korvatulppien kera ja siirtynyt aamuyöstä yöläkertaan kun Eeliksen (aamu)yösyöttö alkaa olla ajankohtainen. Opettelen uudestaan nukkumaan ilman, että herään muutaman tunnin välein muuten vaan. Ja yhtenä yönä Eelis heräsi vain kahdesti!

Sellaista meidän viikkoon :)

sunnuntai 20. marraskuuta 2011

Unikoulusta ja nukkumisesta

Keskustelin ystävän kanssa unikoulusta ja vauvan rauhoittamisesta unille. Ajattelin nyt sitten kerrata tännekin kuinka meidän nukkumaanmeno sujuu nykyään.

Eelishän ei koskaan tankannut iltaisin maitoa sen enempää vaan söi tasaisesti koko vuorokauden ympäri. Liikkumaan kun opittiin, alkoi yöunet tulla katkonaisemmaksi. Eelis söi kunnon halulla öisin, välillä jopa viidesti yössä! Iltapuuro aloitettiin kuuden kuukauden kieppeillä (maissipuurolla, äidinmaitoon keitettynä). Se ei auttanut yösyömisiin eikä rauhoittanut vauvaa. Vasta kahdeksan kuukauden kieppeillä Eelis alkoi tankata iltaisin (ruokaa, ei tissiä), ja lähempänä yhdeksää kuukautta (!) se alkoi vaikuttaa yöuniin ja -syömisiin niin, että Eelis nukkuu pidempään ennen ensimmäistä heräämistä ja syökin vasta aamuyöllä tissiä.

Unikoulu aloitettiin iltapuuron kanssa samoihin aikoihin. Ensin kehitimme iltarutiinin. Eelis on muutenkin "rutiinien orja", niinkuin me vanhemmatkin. Pari viikkoa meni ja Eelis alkoi tajuta iltarutiinin, iltapuuron jälkeen mennään pesulle, siitä hämärään makuuhuoneeseen kuuntelemaan iltasatua (jonka luin hiljaisella äänellä). Siinä samalla Eelis söi pari, kolme kertaa ennenkuin nukahti. Nukkumaan mennessä meillä oli aina unilelu mukana, jota Eelis sai puristella. Alkuun iltasatuja sai lueskella jopa tunnin verran ennenkuin Eelis lopulta nukahti!

Sitten tajusin että Eelis ei ollut vielä iltapesun jälkeen tarpeeksi väsynyt. Iltarutiinia muutettiin niin, että pesun jälkeen tullaan vielä alas. Huone on hämärämpi kuin päivällä ja olen kerännyt lelut pois ettei tule liikaa virikkeitä. Sohvalla luetaan ensin iltasatu ja sitten jos (kun) energiaa vielä riittää, saa Eelis leikkiä lattialla, usein iltasatukirjalla ja tutilla. Samalla ravaa olkkarin ja keittiön väliä (mies usein tekee meille iltapalaa tässä vaiheessa). Sitten kun Eelistä alkaa väsyttää, tulee poika syliini ja pyytää tissiä. Muutamana kertana maidonkaipuu on iskenyt jo ennen väsyä, silloin olen antanut tissiä ja ollaan jatkettu vielä leikkimistä.

Väsymyksen näkee hyvin Eeliksen silmistä (silmänaluset tummuu ja silmät on väsyneet). Lisäksi Eelis alkaa kitistä ja olla sylinkipeä. Ja nykyään hakeutuu makuuasentoon (johon ei kylläkään jää pitkäksi aikaa).

Iltatissille mennään meidän makuuhuoneeseen, ja imetän sängyllä makuuasennossa (päivisin en koskaan imetä yläkerrassa tai makuuasennossa, alusta asti tein eron imetyspaikassa ja -asennossa ja se on auttanut Eelistä tunnistamaan yön ja päivän). Jos Eeliksellä on liikaa energiaa, ei poika pysy paikallaan vaan lähtee mönkimään, ei edes pysähdy syömään. Silloin palataan takaisin alakertaan. Sitten kun Eelis on oikeasti väsynyt, syö se tissiä rauhassa. Meidän välissä on aina unilelu, jota Eelis puristelee ja näpertää samalla kun syö. Lopulta Eelis nukahtaa, irroittaa ensin tissistä ja kääntyy poispäin minusta. Tai otan tissin pois suusta ja jos poika ei enää hamua, laitan tissin pois. Siitä nostan Eeliksen nopeasti omaan sänkyynsä niin, että vauva vielä havahtuu siirtoon. Usein kääntyy sängyssä kyljelleen ja jää siihen nukkumaan. Joskus alkaa kitistä vielä, silloin taputtelen pepulle ja se riittää rauhoittamaan Eeliksen.

Unilelu on sängyssa aina mukana ja lisäksi yhdessä sängyn nurkassa on tutti (aina samassa nurkassa josta Eelis tietää sen löytyvän, tosin hakee sen usein vaan leikkikaluksi aamuisin). Eeliksen päälle ei voi laittaa peittoa, se häiritsee unta. Ilmeisesti ei pääse pyöriskelemään yhtä vapaasti ja herää sitten. Lisäksi Eeliksen sängyn pääty on kohotettu unipalikoilla. Auttaa hampaiden tullessa (ilmeisesti veri ei pakkaudu samalla lailla päähän ja kipeisiin ikeniin) ja tietysti flunssaan ehdoton apu, helpompi hengittää. Eelishän nukkuu nykyään omassa huoneessaan. Huone on lämpimämpi kuin muut huoneet ja siellä on yövalo (ettei ole pilkkopimeää). Imetän öisin siellä (siirretään tuoli keskelle huonetta).

Kun Eelis herää yöllä, on poika usein noussut jo sängyn laitaa vasten seisomaan. Pyytää siitä heti syliin, sylissä rauhoitan vauvan heijaamalla ja pomputtamalla. Kun Eelis alkaa rauhoittua, vähennän liikettä. Lopulta lasken vauvan takaisin sänkyyn, yritän ehtiä ennen kokonaan nukahtamista. Välillä Eelis alkaa heti kitistä, silloin taputan pepulle niin että koko vauva heiluu ja vähennän taas liikettä kun Eelis rauhoittuu. Eelis nukahtaa ja usein nukkuukin kyljellään. Jos ei meinaa rauhoittua, laitan toisen käden selkää vasten. Lopulta enää vain pidän kättä/käsiä Eelistä vasten (tassuhoitoa) ja otan kädet hitaasti pois, ettei käsistä tuleva lämpö yhtäkkiä häviä Eelikseltä. Joskus Eelis ei meinaa rauhoittua vieläkään jolloin otan vauvan takaisin syliin.
Olen ottanut säännöksi, että kolmasti lasken Eeliksen sänkyyn ja jos kolmannen kerran jälkeen ei vieläkään rauhoitu, annan tissiä. Paitsi silloin kun olin todella väsynyt, hylkäsin kaikki suunnitelmat ja annoin vain tissiä että pääsin itse takaisin nukkumaan. Koskaan ei jouduttu palaamaan ihan alkuun unikoulussa, joten suurta vahinkoa ei saatu aikaan.

Aamulla kun Eelis herää lopullisesti, tietää sen siitä että poika alkaa vain leikkiä eikä itke.

Sopivasti kun miehen isyysloma alkoi, Eelis alkoi nukkua pidempiä ja levollisempia yöunia. Herää enää kolmesta viiteen kertaa yössä ja syö kerran, ehkä kahdesti. Tämä muutos tuli ihan yhtäkkiä. Viimeisenkään "yöllisen" (yleensä aamu viiden aikaan) imetyksen kanssa en pidä kiirettä. Neuvolalääkäri sanoi että 10 kk on se "viimeinen takaraja", mutta olen edelleen sitä mieltä että sitten kun Eelis on valmis. Jos alkaa syödä tissiä huvikseen eikä nälkään, aion ottaa vesituttipullon käyttöön.

Päiväunien kanssa meillä ei juurikaan ole ollut ongelmaa, varsinaista rutiinia ei ole, paitsi yleensä Eelis nukkuu päikkärit vaunuissa ulkona. Seuraan väsymyksen merkkejä ja laitan sitten Eeliksen nukkumaan. Heijaan ja pomputan vaunuja, vauhti riippuu kuinka levoton Eelis on. Kuten yölläkin, vähennän liikettä kunnes Eelis nukahtaa. Eelis ei nukahta päikkäreille itse, pääasiana olen pitänyt että Eelis nukkuu, sillä päikkärit vaikuttavat yöuniin. Usein Eelis nukkuu päikkärit (nykyään) ihan putkeen ilman heräilyjä, joskus tarvitsee apua takaisin nukahtamiseen (heijaan vaunuja). Jälleen lopullisen heräämisen tietää siitä, että Eelis herää tyytyväisenä eikä itkuisena.
En mene auttamaan Eelistä takaisin uneen heti kun vauva inahtaa vaan odotan aina että yltyykö itku ja kuullostelen, onko se unista itkua vai mitä. Vasta kun Eelis ei rauhoitu itse, menen auttamaan.

Ja pointtihan unikoulussa meillä on ollut opettaa Eelistä nukahtamaan itse ja nukkumaan levollisesti. Oma sydämeni ei kestä huutounikoulua, vaikka olenkin lukenut sen auttavan nopeasti ja tehokkaasti. En kuitenkaan myöskään tuomitse huutounikoulua, meille tämä vaihtoehto on ollut suhteellisen toimiva. Unikoulun myötä Eelis osaa nykyään nukahtaa takaisin eikä tarvitse apua jokaiseen heräämiseen. Liikkuminen on tuonut omat haasteensa nukkumiseen, laidalla seistessä ei Eelis osaa itse mennä takaisin makuuasentoon ja liikkumista on harjoiteltava kun vähänkin havahtuu hereille. Nyt kun uutuudenviehätykset alkaa olla ohi, on Eeliskin alkanut nukkua paremmin.

Kaikista eniten (itseäni) on kuitenkin auttanut se, että olen ajatellut yöimetyksen olevan hyvä maidon tuotannossa, sen avulla maitoa on riittänyt Eelikselle koko imetyksen ajan. Lisäksi kun annan luvan Eeliksen olla oma itsensä ja kehittyä omaan tahtiinsa, stressaan vähemmän kaikenmaailman aikatauluista, milloin vauvan pitäisi nukkua tai syödä. Kun Eelis on valmis, hän kyllä nukkuu koko yön eikä pyydä tissiä.

Tässähän oli oikein megapostaus, asiaa useankin päivän edestä!

lauantai 19. marraskuuta 2011

Pikapäivitys

Eelis on isänsä vapaiden kunniaksi omaksunut uuden rytmin. Herää vasta yhdeksältä! Yön aikana herää kolmesta viiteen kertaa, useimpina öinä vain sen kolmesti. Käy nukkumaan yhdeksän aikaan ja ensimmäinen herätys on kahden aikaan. Parina yönä on syönytkin vain kerran!

Huomaan itse olevani paljon pirteämpi ja jaksan valvoakin miehen kanssa illalla. Ei tässä univeloista vielä ole päästy mutta kyllä sitä hyvin saa itsekin jo nukuttua kun menee 10-11 aikaan illalla nukkumaan ja saa nukkua sinne ysiin asti. Yöllä herään edelleen Eeliksen itkuihin mutta useimmiten olen jo takaisin unessa ennenkuin mies palaa sänkyyn.

Eeliskin saa öisin enemmän unta. Plussaa siis kaikille :)

maanantai 14. marraskuuta 2011

Ensimmäinen isänpäivä

Ensimmäistä isänpäivää meillä juhlittiin pienimuotoisesti, aamulla annoin miehelle lahjan ja aamupäivästä miehen sisko kihlattuineen tuli kakkukahville (olivat viikonloppua viettämässä läheisessä kylpylässä). Ja kun vieraat lähti, annoin miehelle luvan pelata loppupäivän :D Tosin vasta illasta virkistyi pelaamaan, jotenkin eilen oli meillä molemmilla koomapäivä (hahaah kirjoitin ensin kiimapäivä!).

Viime yönä laitoin korvatulpat molempiin korviin ja mies hoiti yöheräilyt. No kyllähän minäkin Eeliksen itkut kuulin, mutta kyllä se vaan helpottaa kun ei itse tarvitse nousta, senkun tökkäsin miehen ylös :D
Neljän aikaan Eelis alkoi hamuilla (oli herännyt kerran aiemmin) ja annoin tissiä, toisen kerran kuuden aikaan ja herättiin puoli yhdeksältä! Muutenkin Eelis on nyt myöhäistänyt tuota heräämistään, tosin nukkumaanmenokin on venynyt lähemmäs yhdeksää ja päikkärit noin puolella tunnilla myöhemmäs. Yöt on nyt rauhoittuneet huomattavasti, kolmesta viiteen kertaan Eelis herää niin että tarvitsee apua nukahtamiseen, ja syö kahdesti. Ihan hyvin siis :)

Tänään mies käy ostamassa meille uuden auton! Vanha meni kuin menikin katsastuksesta läpi ja lauantaina mies kävi autokaupat täällä läpi ja katsoimme netistä vaihtoautot. Oikeastaan hinnaltaan ja meidän vaatimusten mukaan vain yksi auto nousi ehdokkaaksi meidän paikkakunnalla ja mies kävi koeajamassa sen. Ja se nyt sitten muuttaa meille! Ford Mondeo, farmari. Nyt sitten mahtuu muutakin autoon sen jälkeen kun vaunut ja turvaistuin on pakattu! Joulukuun alussa lähdemme parin viikon reissulle kiertämään vanhemmat ja muutamat sukulaiset.

Tänään mies myös vei kissan eläinlääkäriin kontrolliverikokeisiin. Myös virtsakivet ultrattiin mutta niitä ei löytynyt. Kissa sai nyt kolmen viikon antibioottikuurin kun edellisen kuurin aikaan se nurkkiin kuseminen loppui. Ja jos se ei sitten auta, niin lisää laajakirjoisempaa antibioottia. Toivottavasti näillä eväillä kissa tulisi kuntoon!

Ja nyt mies on sitten loppuvuoden kotona meidän kanssa, pari kertaa pitää mennä käymään töissä, mutta ottaa sitten pari vapaapäivää lisää. Postaukset saattaa nyt harveta jos innostumme puuhailemaan yhdessä, koitan kuitenkin päivitellä erityisesti Eeliksen unikoulun tuloksia (nyt kun mies nousee).

lauantai 12. marraskuuta 2011

Aamumyllerrystä

Viime yönä herättiin viidesti, ja Eelis söi vasta neljältä ensimmäisen kerran! Heräsi kyllä ensimmäisen kerran puolilta öin, mutta aikansa etsittyään hyvää asentoa nukahti ihan itse takaisin. Kävin vain ovelta kurkkaamassa. Mutta edelleen jos nousee seisomaan, kaipaa hetken syliä ennenkuin voi laskea takaisin sänkyyn. Sen jälkeen usein tarvitsee vielä taputella vähän peppua että nukahtaa eikä enää nouse ylös.

Tänäänkin nukuttiin lähemmäs kahdeksaa! On niin paljon helpompaa nousta itsekin ylös siihen aikaan kuin kuudelta...

Olen nyt käynyt hakemassa Eeliksen meidän sänkyyn myllertämään kun on herätty, että saan miehen kivalla tavalla hereille kanssa ja Eelis saa herättyä kunnolla ennenkuin mennään aamupuuhiin ja laitetaan valot päälle. Eelis tykkääkin kellahdella vielä vähän makuuasentoon kainaloon ennenkuin alkaa pötkylöidä. Ja hienosti pidättää silti aamupissan pottaan vaikka ei ihan heti vessaan mennäkään herättyä :)

Tänään mies käy koeajamassa pari autoa ja hakemassa ystävältä Eelikselle taaperokärryn. Eelis on nyt alkanut kävellä tukea vasten, tulee kärry tarpeeseen. Sillä välin teen huomista varten kakun, saa nähdä miten onnistuu kun muokkaan vähän reseptiä jonka mies löysi (lupasin tehdä ihan sellaisen kakun kun mies haluaa, ensimmäinen toive oli suklaapekonikakku :D sanoin että ihan miten haluat! No sanoi että voi sen pekonin jättää pois.). Ohje oli siis amerikkalainen ja mitat tietysti grammoina, arvioin vähän sinne päin desejä ja muutaman aineksen korvaan toisella, toivottavasti onnistuu!

perjantai 11. marraskuuta 2011

Läkänokka

Oih, viime yönä herättiin viidesti, ensimmäisen kerran vasta yhdeltä! Sitten kahdelta, kolmelta (jolloin pyysi tissiä), kuuden aikaan (tissiä) ja seitsemän aikaan. Kahdeksaan asti sitten nukuttiin. Eelis meni nukkumaan vähän jälkeen kahdeksan eli nukkui todella hyvin! Annettiin illalla särkylääkettä yöksi kun oli vähän lämpöinen ja kurkku selkeästi kipeä. Aamulla meillä olikin ihan eri poika kuin eilen, oli virkeä, pirteä ja iloinen :)


Vielä tulee räkää, ääni on vähän käheänä ja yskii kun limaa tulee kurkkuun. Mutta paljon energisempi kuin eilen, vaikka ihan hyvin leikki eilenkin. Toivottavasti tämä tauti alkaisi tästä helpottaa, viikon verran tätä ollaan jo sairastettukin.

Jes, tänään on miehen viimeinen työpäivä!