Hautajaiset

Oli raskas reissu mutta nyt se on ohi. Torstaina karattiin töistä hieman aiemmin, jotta päästiin lähtemään ajoissa matkaan. Käytiin kaupan kautta hakemassa valkkaria, juustoja ja keksejä. Miehen sisko ja hänen poikaystävänsä saapuivat paikalle myös illalla, vaihdettiin kuulumisia viinilasien äärellä puoleenyöhön asti. Kaikki nukkuivat yllättävän hyvin, aamulla aamupalan jälkeen alkoi valmistautuminen hautajaisiin. Käytiin hakemassa mummi, joka kaikkien suureksi yllätykseksi oli täysissä tamineissa, vaaleat hahtuvat kiharrettuna, valmiina meitä odottamassa. Istuttiin hetkeksi alas, ennen kuin suunnattiin kappeliin.

Noin puolet miehen sukulaisista oli kuulleet meidän naimisiinmenosta, neljäsosa ei edes tervehtinyt ja loput luulivat meitä sisaruksiksi. Ilmeisesti eivät ole nähneet miestä ja hänen siskoaan ihan hetkeen. Se siitä rouvasolosta.

Pappi oli mukava ja koko siunaus- ja kahvitilaisuuden ajan hermolla. Siunauksessa myös minä tirautin monet kyyneleet, hyvästelin samalla äidin parhaan ystävän. Kahvitilaisuudessa luin adressit ja mummi oli tyytyväinen kun sai istua papin, lastenlasten ja lastenlasten siippojen kanssa samassa pöydässä. Kaikki meni hyvin. Tilaisuuden loputtua vietiin mummi takaisin kotiin ja istuttiin vielä hetki. Ennen lähtöä annoin lämpimän halauksen mummille, joka ihan oikeasti vastasi haliin. Kahdeksan aikaan illalla palasimme anoppilaan ja meitä odotti kahvikonjakit ja -viskit, sekä lämmin sauna. Anoppi kertoi mihin miehen isä kuoli ja muisteli miehen siskon kanssa viimeisiä hetkiä isän kanssa. Mies kun ei halua muistella niitä aikoja, vielä ainakaan. Väsymys oli suuri ja kaikki meinasimme nukahtaa seisaalteen. Kävimme nukkumaan puolenyön aikaan, yö nukuttiin hyvin ja seuraavana aamuna aurinko paistoi sadekuurojen lomassa. Söimme vielä kunnon ruuan ennenkuin lähdimme ajamaan takaisin kotiin.

Ihanaa kun on vielä tämä sunnuntai aikaa vain olla. Nukuin 12 tuntia joten taisin olla vieläkin vähän väsynyt. Vielä kaksi viikkoa ja sitten alkaa kesäloma! Levitimme eilen sohvasängystä pedin ja teimme siihen pesän. Miehen ehdotuksesta emme purkaneet sitä LOTR II jälkeen, vaan aiomme tänään katsoa siinä lisää Sormusten Herraa. Suunnitelmissa on katsoa sama elokuva ohjaajan ja kirjoittakien kommenttiraidalla. Luulen, että pyykkien pesun lisäksi emme siivoa tänään. Se jääköön viikolle.

Tänään taitaa olla kp 12, joten mahdollisuuksien päivät ovat taas käsillä.

Reissaamista

Palasin eilen kahden päivän työreissulta ja vieläkin väsyttää. Ajoin ihan itse vähän vajaa neljän tunnin matkan (sisältäen pysähdyksen) ja tuli kyllä todella hyvää harjoitusta etenkin ohittelusta. Vastaantulevaa liikennettä ei juurikaan ollut ja rekkoja oli liikenteessä, joten sain turvallisesti harjoiteltua miten auton saa nopeasti liikkeelle ohittaessa. Ja oli tuo pitkään ajaminen yllättävän kivutonta, vaikka olin ihan varma että vähintään selkä menee rikkipoikki. Kyllähän se vähän jomotti, mutta ei pahasti.

Työn ohessa käytiin vähän viiniä juomassa ja syötiin hyvin. Yö nukuttiin yllättävän hyvin ja päästiin suhteellisen ajoissa takaisin.

Huomenna on taas uusi reissu, tällä kertaa miehen isoisän hautajaisia varten. Mennään anoppilaan jo aiemmin, että ehditään sumplia asioita. Yllättävän paljon kaikkea hoidettavaa. Takaisin tullaan lauantaina. Rankka viikko, mutta onneksi se on pian lopuillaan.

Tänään kp 8, pian ollaan taas puolessa välissä ja odottelen josko tunnistaisin ovulaation tällä kertaa, enkä luulisi raskausoireiksi. Olen aika neutraalilla olotilalla tällä kertaa, kaikki muu on vieneet ajatukset muualle.

Äidin ystävä kuoli tänään aamulla.

Suruttaa :(

Uusi kierto

Kyllähän se ennusti uuden alkua, tällä kertaa uuden kierron alkua. Olen kyllä todella tyytyväinen (aamun negasta huolimatta) hetki sitten alkaneista menkoista. Kierto ei venynyt pitkäksi vaan pysyi heti säännöllisenä. Ja vuoto alkoi normaalina, eli runsaahkona, eli hyvältä näyttää :)

Nyt siis kp 1/28.

Sain juuri valmiiksi yhden suuren projektin, loppupäivän valmistelen ensi viikon ja loppuviikon hommia ja otan vähän rennommin. Kotona meitä odottaa suklaajuustokakku. Eilen nimittäin teki mieli suklaajuustokakkua ja käytiin ostamassa kaupasta ainekset, ja 15 minuuttiin pyöräytin jääkaappiin kakun hyytymään. Tajusin, etten tarvinnut reseptejä enkä mitään, teenköhän vähän liikaa juustokakkuja? :D Ei sillä että juustokakkuja olisi edes mitenkään vaikea tehdä.

Tämän päivän suunnitelmissa on käydä töiden jälkeen koeajolla. En ole koskaan käynyt edes autokaupassa, mies kertoo aina kuinka hän kävi isänsä kanssa koeajoilla ja kuinka kivaa se oli. Miehen isä siis kuoli miehen ollessa armeijassa. Eilen vietettiin ilta selaillen erilaisia autoja, suunnitelmissa on jo pidemmän aikaa ollut farmari, jotta saisimme enemmän tilaa. Nykyinen automme on varsin mainio, toimii (paitsi nyt pelkääjän ikkuna ei toimi) ja kuluttaa todella vähän. Ongelma on tilanpuute. Takapenkille ei nimittäin mahdu aikuinen mies istumaan kunnolla (jalkatila loppuu) ja takakontti jäätyy talvisin kiinni. Ja jos tuota perheenlisäystä on tiedossa jossain vaiheessa, tulisi suurempi auto tarpeeseen, varsinkin kun isovanhempien luokse on pidempi matka. Ja me tykkäämme matkustaa autolla.

Auton kriteerit ovat: pieni kulutus, tilava myös takaa, ja ei sininen (jälkimmäinen on minun kriteeri ;). Mies haaveilee myös automaattivaihteista (itse olen aina ajanut vain manuaalilla), automaattisesta ilmastoinnista (en valita) ja mahdollisesti vakionopeuden säätimestä. Jälkimmäinen on vain plussaa jos sellainen on, mutta ei taida olla kriteereissä mukana.

Päädyimme eilen Volkswagenin Passatiin tai Peugeotin 308 Wagoniin (ihan kuin ymmärtäisin automerkeistä mitään). Tänään käymme varmaankin koeajamassa pösön jos ehdimme.

Olemme haaveilleet isommasta autosta jo jonkin aikaa, mutta emme halua ottaa autolainaa. Sovimme jo jokin aika sitten, että kun miehen isovanhemmista aika jättää, ja heidän (eli mieheni lapsuudenkoti) myydään, ostamme niillä rahoilla uuden auton. Ja nyt se on tapahtumassa tämän vuoden puolella, joten annoin luvan, että voimme mennä koeajolle ;) En voi kiistää, ettenkö olisi itsekin vähän innoissani!

Uuden alku

On taas ollut kiireinen aloitus viikolle. Päivät on hujahtaneet töissä ja töiden jälkeen lomaolo on palannut heti kun pääsee työpihasta pois. Tämä ilma on ollut ihan mahtava! Tänään ei enää ole paistanut aurinko mutta on silti lämmintä. Odottelen kunnon ukonilmaa, päätä särkee siihen malliin. Onhan se joka päivä jyristänyt kovastikin, mutta hädintuskin on edes satanut.

Muutama asia on varjostanut mieltä. Miehen isoisä kuoli eilen aamunkoitteessa. Sinänsä tieto ei tullut yllätyksenä, hän oli ollut todella huonona jo pitemmän aikaa. Veljeni tyttö on joutunut "lastenkotiin" vanhempien toiveesta. Veljeni ja veljentyttöni äiti eivät ole olleet yli kymmeneen vuoteen enää yhdessä, molemmilla on uudet perheet. Veljentytöllä on pahoja henkisiä ongelmia. Mutta tieto siitä, että hän on nyt turvassa ja etenkin perhe saa olla rauhassa, helpottaa mieltä. Kolmas asia on äitini paras ystävä, hän sairastui haimasyöpään ja on nyt todella huonoa. Tämä on erityisen rankkaa äidille, sillä äidin äiti kuoli haimasyöpään ja äiti on jo kerran elänyt tämän läpi.

Jotenkin haluaisin niin, että tämä kaikki tarkoittaisi jonkin uuden alkamista. Jotain hyvää, joka auttaisi läheisiäni jaksamaan. Se saattaisi olla uusi elämä. Huomenna on ensimmäinen järkevä testiaamu, vähän jänskättää.