Tiistainen värikylpy oli kyllä kiva! Värinä oli keltainen ja tunti aloitettiin kerääntymällä keltaisen huovan ympärille eriväristen tyynyjen päälle ja käytiin läpi vauvat ja äidit (ei ollut isiä mukana tällä kertaa). Seuraavaksi kuunneltiin Vauvan vaaka -cd:ltä laulu (jossa laulettiin keltaisesta) ja sen jälkeen vauvat saivat alkaa tutkia huovan keskellä ollutta keltaista matka-arkkua, jonka päälle oli liimattu erisävyisiä ja mallisia keltaisia nappeja. Sitten arkku avattiin ja sen sisällä oli keltaista organzaa (jota Eelis alkoi heti kiskoa arkusta ulos) ja erikokoisia keltaisia palloja, jotka oli tehty eri materiaaleista ja niihin oli ommeltu nappeja ja heliseviä osia.
Tämän jälkeen mentiin maalaamaan mangososeella (johon oli sekoitettu kurkumaa, jotta sose maistuisi pahalle) ja appelsiinijääpalalla. Eelis hetken tunnusteli sosetta ja konttasi sitten sen päälle, enemmän kiinnosti vierustoverin touhut. Pesun jälkeen mentiin takaisin huovan ympärille tutkimaan vesipulloja, joissa oli vettä ja keltaisia helmiä. Lopuksi vauvat laitettiin selälleen ja ohjaajat tulivat ison rapisevan paperin kanssa vauvojen ylle, paperin päällä oli keltaisia höyheniä jotka leijailivat kasvoille ja rapiseva paperi piti vauvojen huomion kattoa kohti. Lopuksi kuunneltiin rauhoittumislaulu hämärässä, vilttien alla. Tosin Eelis tahtoi mieluummin tulla syliin halimaan ja pusuttelemaan.
Oli kyllä todella kiva tunti, ei liikaa suorittamista mutta kuitenkin monipuolinen. Ja tunnin aikana jokainen menee oman vauvan tahtiin, jos tulee nälkä niin syödään ja jos tulee väsy niin nukutaan. Myöhässäkin saa tulla jos se sopii rytmiin paremmin. Ei siis paineita äideillekään.
Tunnin jälkeen syötin Eelikselle mukaan ottamani soseen ja päälle vähän tissiä, ei ehditty keskustaan asti kun poika oli jo unessa. Hienosti Eelistä kiinnosti kaikki ja otti mukavasti kontaktia myös toisiin vauvoihin. Kovasti muut ihmettelivät Eeliksen motorista kehitystä. Oli hauska myös huomata, että Eelis oli itse ensimmäisenä tutustumassa muihin ja oli kovin utelias, välillä vain varmisti että olen lähellä ja sitten meni taas.
Nyt on itkutkin helpottaneet, eilen Eelis vain konttasi ympäri olohuonetta ja höhötteli mennessään. Oli koko päivän kovin hyväntuulinen. Nyt ei ole soseet oikein maistuneet, muutaman lusikallisen jälkeen Eelis alkaa halia ja pusutella ja kaipaa tissille. En ole pakottanut sitten syömään sosetta sen enempää kuin sitä nätisti menee. Aamu- ja iltapuuro kyllä maistuu hyvin. Olen antanut sormiruokaa aina lounaan ja päivällisen jälkeen, toisella kerralla jäistä porkkanaa/kukkakaalia, ja toisella kerralla maissinaksun. Mielellään näpertää niiden kanssa, muussaa kasvikset sormissaan ja hakkaa pöytään. Välillä vie suuhunkin. Kunhan saadaan kokeiltua enemmän viljoja, aion antaa myös leivän paloja näperettäväksi.
Eilen annoin Eeliksen iltapuuron (ja tissin) päälle vielä hetken aikaa olla lattialla, luettiin yhdessä kirjoja ja leikittiin rauhallisesti. Vasta kun Eelis alkoi osoittaa selkeitä väsymisen merkkejä, meni mies ja Eelis iltapuuhiin ja Eelis sitten nukahtikin nopeasti nukkumaan mennessä, ei jaksanut edes iltasatua kuunnella (tissiteltiin vielä). Kyllä Eelis on tähänkin mennessä nukahtanut, mutta on koittanut vähän vielä mylhytä sängyssä. Nyt ei jaksanut enää.
Eilen myös syötiin välipala (eli tissiteltiin) ennen päivällistä, ja päivällisen jälkeen seuraava ateria oli iltapuuro. Eelis kun nukahti päivällä puoleksi tunniksi tissille (sohvalle) hieman eri aikaan kuin normaalisti. Ajattelin koittaa olisiko parempi näin päin, että ensin tissivälipala, sitten vasta päivällinen. Istuu ainakin termiin paremmin :D On tämä arki yhtä opettelua, aina kun löytyy uusi rytmi, muuttuu se taas kun Eelis kasvaa ja kehittyy niin huimaa vauhtia (niinkuin kaikki vauvat tässä iässä)!
Tänään aamulla istuttiin taas nätisti syöttötuolissakin, saa nähdä onnistuuko istuminen nyt taas. Tämä viikko onkin syöty sylissä.
Huomenna lähdetään taas reissuun, tavataan opiskelukaveriporukalla, mukaan tulee Eelistä kolme viikkoa vanhempi tyttökin. Mahtavaa!
