maanantai 5. heinäkuuta 2010

Hyvä mieli

Harmitti eilen illalla se kortti niin paljon, etten edes saanut unta vaikka väsytti ihan tuhottomasti. Päätin, että soitan vanhemmille uutiset nyt sitten kuitenkin.

Soitin ensin isälle, jonka tiesin olevan töissä. Ajattelin, että saattaisin osua vaikka tauon paikkaan. Ja niin osuinkin. Isä oli niin liikuttunut, sanoi että tuli ihan tippa linssiin. Onhan kyseessä isän ensimmäinen lapsen lapsi. Tuli niin hyvä mieli :) Seuraavaksi soitin äidille ja tulihan se itku äidiltäkin. Äiti oli vanhemmista ensimmäinen, joka kyseli vointiani ja käytännön asioita, liittyen töihin ym. Sanoi olevansa onnellinen uutisista.

Ihanaa kun sain vihdoin uutiset välitettyä eteenpäin.

Tänään on ollut aamusta asti jotenkin sellainen seesteinen olo. Jossain määrin alan oikeasti tajuta olevani raskaana. Lomailu varmaankin edesauttaa fiilistä :)

Mies palasi töihin tänään. Itse ajattelin käydä kaupungilla pyörähtämässä, jos vaikka löytäisin mammahousut ja masutuubin sattumalta alekorista. Tuskin, kun jotain tiettyä haen, mutta eihän sitä koskaan tiedä.

Vielä viikko rötväilyä, ihanaa!

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

:(

Joo-o, se Posti nyt sit tietysti on hukannut sen vanhemmille menevän kortin :( Ei ollut saapunut perille, ja vahemmat ovat mökillä tulevan viikon. Tosi epäreilua kun halusin kortin avulla välittää viestin eteenpäin tasaväkisesti molemmille vanhemmille, ja nyt omat vanhempani "missaavat" kaksi viikkoa! Ihan tosi tyhmää! Suututtaa niin paljon, Posti hukkasi aikoinaan yhden hääkutsun ja kiitoskortinkin!

Hyvä Posti!

Odotusta

Eilen käytiin istumassa iltaa kaveripariskunnan kanssa rannalla ja käytiin baarissa yksillä (otin raikkaan pirtelön, joka näytti drinkiltä, ihanaa oli!) ja oli todella mukavaa istuskella ilta-auringossa kun mahakipuilut eivät häirinneet lainkaan! Toivottavasti kipuilut ja paha olo olisi tältä osin taakse jäänyttä ja hyvä oire. Aamuisinkaan ei ole enää kamala kiire vessaan ja syömään, yöllä kun käyn kerran vessassa.
Aamulla kun kävin vessassa, tuli paperiin pyyhkiessä hieman rusehtavaa valkovuotoa. Tietysti huolestuin hieman heti, kun koko ajan olen ollut täysin vuotamaton (lukuunottamatta tietysti valkovuotoa, joka sekin on vähentynyt). Mutta sitten tajusin, että eilen puuhailtiin aamusella sängyssä miehen kanssa, ja kokeilimme uutta asentoa, joka kuitenkaan ei tuntunut hyvälle minusta. Lopetimme sen asennon käyttämisen heti, joskohan siitä olisi tullut jokin pieni nirhauma.

Keskustelimme eilen tatuoinneista, ja mies lupasi ostaa minulle synttärilahjaksi tatuoinnin!! Illalla kotiin päästyämme mies sitten kysyi, että onkos siihen jotain rajoituksia raskauden suhteen. Asia ei käynytkään minulla mielessä ja olin niin ylpeä miehestäni! Hän on muutenkin alkanut selkeästi ymmärtää, että meillä saattaa olla pian lapsi ja että minä odotan myttystä. Hän on hipustellut olematonta masuani muutaman kerran ja on alkanut muutenkin käyttäytyä jo jossain määrin jopa isällisesti!

Kovasti alan jo odottaa ensimmäistä neuvolakäyntiä, ultraa ja sydänäänten kuulumista. Uskaltaisin itsekin alkaa ihan oikeasti odottaa, vaikka kyllä ajatus on pikkuhiljaa alkanyt pesiytyä mieleni sopukoihin. Vielä kaksi viikkoa ekaan neuvolaan.

Vanhempani eivät ole vieläkään soittaneet. Varmaankin jäivät nauttimaan auringosta mökille. En halua soitella perään ja paljastaa, että kotona odottaa yllätyskortti. Ehkäpä tänään illemmasta saisin puhelun :)

Kuuma päivä tulossa, taidan kuitenkin olla suuren osan päivästä sisällä, auringon paiste kun on ihan tukahduttava. Illemmalla on muutenkin turvallisempaa mennä ulos, aurinkokertoimista huolimatta palan niin helposti. Vielä viikko lomaa, tosin mies palaa töihin jo huomenna. Tuntuu, että olisin ollut ikuisuuden poissa, mutta kuitenkaan en ollenkaan. Aika menee lomallakin liian nopeasti, kello on aina yhtäkkiä ilta ja päivä on vain mennyt. Mutta onneksi se on mennyt pääosin rentoutuessa :)

lauantai 3. heinäkuuta 2010

Parisuhteellisuuksia

Päätimme käväistä eilen miehen vanhempien mökillä saunomassa ja uimassa. Uskalsimme lähteä sinne, sillä torstaina anoppi soitti ja kiitti onnellisista uutisista. Ei saanut meitä heti kiinni, sillä olimme syömässä (ja juhlistamassa viidettä vuotta yhteistaivalta). Syöpöttelyn jälkeen poikkesimme ihmettelemään paikkakunnalle jokin aika sitten avattua pornokauppaa. Mies osti minulle kauan haluamani geishakuulat, että pääsen treenaamaan lantionpohjalihaksia. Kaupassa oli hienoja korsetteja, peloittavia dildoja (lähinnä niiden koko pelotti), ahdistavia maskeja ja naurettavia pornoelokuvia. Kyllä siellä oli jotain pientä jota voisi joskus ostaakin, seuraavalla kerralla sitten.

Matka mökille sujui hyvin, pahoinvointi ei vaivannut eikä 2,5h matkan aikana edes pissattanut! Ilma oli pilvinen ja tuulinen joten vietimme valtaosan ajasta mökissä. Kävimme saunassa ärtsyissä löylyissä ja uimme lämpimässä järvessä. Söimme hyvin ja höpöteltiin paljon. Onneksi taivastelua myttysestä ei ollut paljoakaan, vaikka olivat silminnähden onnellisia ja innoissaan. Anoppi oli mennyt lavertelemaan uutiset jo mummille, mistä en oikein pitänyt kun kaikki on vielä niin epävarmaa. (Mummi oli todennut "no tuskimpa mie oon ennee silloin tiällä näkemässä".) Ajoimme yöksi kotiin ja automatkalla juttelimme parisuhteista, pettämisestä ja seksistä. Pohdimme hyvän parisuhteen reseptiä, pettämisen motiiveja ja moniavioisuuden mutkia sekä mietimme pornokaupan antia. Oli kertakaikkiaan hauska ja antoisa keskustelu ja opimme taas paljon toisistamme ja itsestämme.

Tänään odottelen sitä toista puhelua, vahempani ovat vielä mökillä ja tulevat tänään tai viimeistään huomenna kotiinsa (tiedustelin asiaa viattomasti äidiltä eilen).

Luulen, että pahin huippu mahakipuilulta ja pahalta ololta on ohi. *koputtaa puuta* Asiaa varmasti on auttanut kotoa oleminen, rentoilu, lomailu ja maitohappobakteerit. Olen silti bongannut jälleen uuden oireen, tukan rasvoittumisen. Ei toivoakaan, että voisi enää odottaa kolmanteen päivään, tukka on pestävä vähintään joka toinen päivä. Töihin palaamisen aikaan varmaankin päivittäin.

Vielä viikko lomaa, ihanaa! Viikonlopulle on luvattu upeita ilmoja. T'änään aiomme suunnata iltapäivällä kaupungille lammen rantaan rupattelemaan sekä mahdollisesti pelaamaan krokettia kera kaveripariskunnan. Ajattelin, että olisi voinut siivota tänään, mutta ehtii sen huomennakin. Nyt ei huvita, ja koska olen lomalla, niin ei ole pakko jos ei taho!

Rv 6+4

torstai 1. heinäkuuta 2010

Puhelu

Tänään odotan kahta puhelinsoittoa. Tänään toissapäivänä laittamani korttien pitäisi olla perillä. Jännittää, mutta olen innoissani. Tiedän uutisten olevan toivottuja. En tiedä varmaksi ovatko omat vanhempani mökillä vai kaupungissa, jos ovat mökillä, eivät saa korttia vielä. Veljeni saattaa käydä kastelemassa kukkia ja nähdä kortin. Ja soittaa vanhemmillenikin, jos ymmärtää kortin viestin. Toivoisin kuitenkin, että he saisivat uutiset kortin kautta, sillä se oli alkuperäinen tarkoitukseni.


Jännittää, kun ajattelen asiaa. Kulkisipa posti nopeasti! Ja ennen viittä, sillä silloin meillä alkaa taas peli-ilta ja paikalla on kavereita, jotka eivät tiedä myttysestä.

Eilen oli totaalinen öllötyspäivä. Koko ajan oli paha olo ja ruoka ei maistunut. Pääsin ylös sen verran, että hain pyöräni keskustasta, ja senkin tein vasta ihan illalla. Onneksi olen lomalla, enkä siis välitä (k)öllötyspäivistä :)

Meillä on tänään miehen kanssa vuosipäivä, olemme olleet virallisesti yhdessä viisi vuotta. Vaikka tuntuukin siltä, että olisimme tunteneet toisemme aina. Viisi vuotta on niin lyhyt aika, meistä tuntuu, että olisimme olleet yhdessä jo yhden eliniän, vaikka molemmilla on se "aikaisempikin" elämä takana.
Suunnitelmissa on mennä juhlistamaan vuosipäivää ravintolaan. Täytyy vain valita paikka, jossa saisi raikasta salaattia, sillä mikään muu kuin raikas ruoka ei tunnu maistuvan. Syynä lienee niin myttynen, kuin hellekin. Tälle päivälle on luvattu ukkosta, tulisipa oikein kunnon myrsky! Se puhdistaisi ja raikastaisi ilman niin, että saisi taas henkeä!