Ihanaa naistenpäivää kaikille! :)

<3

Tyylitesti

Löysin Tikkurilan sisustustyylitestin ja sehän osui kohdalleen!

Tyyli: MODERNI PELKISTÄJÄ
Olet klassisen tyylin ystävä ja uutuuksien omaksuja. Skandinaavinen pelkistys ja urbaani rosoisuus yhdistyvät sisustusvalinnoissasi. Kotisi laadukas, hillitty ilme uusiutuu helposti jo yhdellä katseenvangitsijalla, kuten taululla tai seinän värillä.

Nouseva tyyli: AITOUDEN ETSIJÄ
Saat elämyksiä luonno materiaalien aitoudesta ja lämpimästä murretusta väriskaalasta. Harkitun huoleton tyylisi heijastaa ekologisia arvojasi. Etsi esineitä, joissa näkyy käsityön jälki, löydä tehoste-elementit suoraan luonnosta.

***

Aurinko lämmittää jo niin paljon, että vaikka ulkona on ollut yli 10 astetta pakkasta, tippuu vesi räystäistä :) Ihanaa! Tämänkin päivän vietin virtuaalimaailmassa Sims3 parissa. Sen verran ryhdistäydyin päivällä että pesin koneellisen pyykkiä. Ihanan epätuottelias päivä. Eilisen alakuloisuus on tiessään :)

Ahdistusta

En sitten nukkunut päikkäreitä enkä pelannut pleikkarilla torstaina, aika loppui kesken :P Mutta oli kyllä ihanaa olla koko päivä kotona!

Olin taas tänään töissä ja siinähän se päivä hurahti. Meni odotettua kauemmin hommissa ja päästiin ruoanlaittoon vasta neljän maissa. Sitten aloitin Sims3:sen pelaamisen, The Sims on ollut suosikkini jo 10 vuotta, eli olen ollut fani sen ilmestymisestä lähtien :) Huomenna ei onneksi tarvitse mennä töihin, voisi koittaa ehtiä kuntoilutreeneihin kahvakuulailemaan.

Tehtiin miehen kanssa tänään hyvää currykookoskanaa, oikein nom nom.

Minulla oli jostain syystä eilen hetken aikaa aivan toivoton olo. Jostain syystä tuntui, että en ikinä saa lasta/lapsia, oli niin tavattoman tyhjä olo sisällä. En oikein edes tiedä mistä tämä tunne tuli, kyllähän se mies sanoi että haluaa lapsia "sitten joskus". Heitin ihan vitsillä perjantaina miehelle, että nyt äkkiä lasta pykäämään kun seuraava vuosi tulee olemaan aika hiljaista töissä rahoituksen puutteen takia. Mies otti sen liian tosissaan ja huomautinkin siitä hänelle. Meni hyvä vitsi ihan hukkaan :(

Luin tänään Haaveista totta? -blogin synnytysmuistelmia ja sektiokertomuksesta tuli itsellenikin kovin ahdistunut ja lohduton olo. Itse olen syntynyt sektiolla viikolla 30, painoa minulla oli kilon verran ja selviytymismahdollisuus 15 % luokkaa. Todennäköisyys erilaisille kehityshäiriöille oli suuri. 25 vuotta myöhemmin olen terve nainen enkä kärsi minkäänlaisista vajavuuksista. Äiti kertoi tässä taannoin että pienempänä minulla oli ongelmia terveyteni, lähinnä keuhkojen kanssa, sillä ne eivät ehtineet kehittyä kunnolla. Mutta ensimmäisten muutaman vuoden jälkeen olen ilmeisesti voinut hyvin. Voin vain kuvitella miten vaikeita nuo ensimmäiset vuodet olivat vanhemmilleni.

Äh kun ahdistaa. Lieneekö juuri loppuruoralla olevien menkkojen syy...

Vapaapäivä

Ohhoh se on jo torstai! Viikko on ollut todella kiireinen, olen ollut ylitöissä joka päivä ja illat on menneet yhtiökokouksen ja (vihdoin) saapuneiden tuolien ja pöydän kokoamisessa. Saimme tosiaan vihdoin sen uuden tuolin ja haimme samalla toisen pöydän Suomi Soffasta. Tuolit toimitettiin kahden paketissa ja haimme ne ensin rahdista ennen kuin suuntasimme itse liikkeeseen vaihtamaan pöytää. Saimme pöydän ja myyjä nappasi tuolipaketin ja huikkasi "Hakekaa sit se tuoli sieltä rahdista.". Huutelimme hätääntynenä "Eiku noi ON ne uudet tuolit, toimittivat kahden pakkauksessa mutta me tarvitaan vain yksi.". Myyjä tuijotti hetken tuolipakettia ja lykkäsi sen meille, "Pitäkää molemmat niin on hyvä mieli kaikilla.". Saatiin siis yksi satasen tuoli ilmaiseksi! Nyt meillä on sitten pöytä ja viisi tuolia :D

Jäin tänään kotiin pitämään lähes vapaapäivää. Täytyy viimeistellä yksi konferenssiesitys, jonka esitän perjantaina harjoituksen vuoksi. Onneksi sain sen jo aika hyvään kuntoon eilen. Vähän täytyy vain miettiä mitä sanon missäkin kohdassa, mutta en aio tankata esitystä koko päivää. Konferenssi on vasta kahden viikon päästä, joten ehdin panikoida sitä ensi viikollakin. Koska olen ollut nyt monena viikonloppuna töissä ja tulen olemaan koko tämän kuun joka ikinen viikonloppu töissä, päätin ottaa yhden vapaapäivän keskelle viikkoa. Pakko saada vähän lepiä.

Ja tämä lepääminenhän sisältää tyypillisesti kotitöitä. Meidän kollipoika on nyt jostain syystä alkanut merkkailla (leikattu kolli!) ja olohuoneen verho on jo toista kertaa pesussa. Luimme jostain, että kissat eivät pidä folion päällä kävelystä (sitruuna, pesuaineilla puunaaminen tai Feliway kun eivät auta!), niin olemme nyt vuoranneet tyypillisiä merkkauspaikkoja foliolla. Hassultahan se näyttää mutta toistaiseksi merkkailua ei ole ollut. Mitä lie kevättä rinnassa tuollakin möllykällä! Lisäksi aion vähän harrastaa hyötyliikuntaa ja menen luomaan lunta meidän parkkipaikalle ja takapihalle. Tänä keväänä voisi koittaa pitää pation lumettomana niin olisi kuivaa vähän aiemmin sielläkin. Aamulla (tai onhan se vieläkin aamua) olin jo tehokkaana kahdeksalta, siivosin vihdoin kuiva-ainekaapit ja puunailin keittiötä.

Aion myös lipittää paljon teetä. Menkat alkoivat tänään todella runsaina (?!) ja mahassa myllertää. Jostain syystä kahvi ei ole oikein maistunut aamukahvin lisäksi joten siirryin teen juomiseen. Ja sehän olikin ihan tosi hyvää! Ostin teetä ja sellaisen "design-hauduttimen" töihin (designin näköinen mutta ei kallis!), joka on metallinen putki ja toimii hyvin sekoittajana.

Aion myös pelata PS3:lla Little Big Planetia sekä mahdollisesti torkkua pienet päikkärit! Ruoaksi teen broilerin koiven kera nuudelin, tsatsikin ja porkkanasalaatin. Nam!

Vieraita ja leikkejä

Myös sunnuntai jatkui kiireisenä. Kävin taas aamulla töissä, kotiin päästyä syötiin pikaisesti ja valmistauduttiin vieraiden saapumiseen. Ystäväni tuli käymään lastensa kanssa, nuorimmainen oli tämä "kissakohtaamisen" toinen osapuoli mutta mitä ilmeisemmin toipunut traumastaan. Hän on nyt vuoden ikäinen. Vanhempi tyttö taas on nyt noin kuusivuotias. Meidän pienempi kissa vietti koko ajan yläkerrassa piilossa vauvalta, mutta nuorempi tyttö sai kyllä mennä lähelle ihan normaalisti. Kissa toipui kuitenkin vierailusta ennätysvauhtia, tuli alakertaan hyvin pian vieraiden lähdettyä, tähän asti kun siihen on mennyt jokunen tovi. Suurempi kissa taas ei ollut moksiskaan.

Oli hauska huomata miten sitä vauvat on kyllä ihan niin persoonia jo ihan pienestä pitäen. Työkaverini poika kun ei millään tahdo olla sylissä ja on menossa koko ajan, niin tämä tyttö taas haluaa olla sylissä koko ajan eikä lähde äitinsä luota kauas. Tytölle myös iski kiukku todella helposti, mutta leppyi siitä myös ihan yhtä nopeasti. Vanhempi tyttö taas oli niin ilmetty äitinsä, olemme tunteneet toisemme ala-asteelta asti ja samanlainen kova touhuaja äitinsäkin oli silloin.

Vieraiden lähdettyä ei mennyt kuin vartti niin seuraavat ihmiset saapuivat jo paikalle, meillä oli taas peli-ilta kavereiden kesken. Yhdeksältä pääsimme omaan rauhaan, yhden Housen jälkeen oli jo aika mennä nukkumaan. Tai no, vähän testailemaan uusia "leluja". Löysimme Citymarketista "aikuisten leluosaston" ja ostimme liukkaria muutama viikko sitten. Vaikka touhu ei yleensä ole meillä kuivaa, oli liukkari kuitenkin hyvä ostos. Tykkäsimme molemmat. Nyt päätimme kokeilla kiihoitusrengasta ja se puolestaan oli pettymys. En tiedä eikö se vain osunut oikeaan kohtaan vai emmekö vain osanneet käyttää sitä, mutta värinä ei tuntunut juuri miltään ja hävitti meidän molempien tuntoaistin. Lopussa värinä myös hävisi täysin muun liikehdinnän tuoksinnassa. Päädyimme lopputulokseen, että ei osteta enää uudestaan ja käytetään noiden patterit loppuun esileikissä.

Tänään olisi taas treenit, mutta taidamme suorittaa omat trenailut kotona lumenluonnin parissa. Plussa-asteet tiputtivat eilen kaikki lumet valokatteen päältä alas (olin juuri käynyt luomassa edelliset tiputukset pois). Nyt takapihalta ei pääse minnekään minun mittaisten lumikinosten takia. Ja täytyy luoda ne nyt pois ennen kuin pakkaset tulevat taas. Myös meidän uusi tuoli on saapunut vihdoinkin rahtiin, täytyy hakea se pois ja käydä vaihtamassa samalla se pöytä, tosin nämä täytyy tehdä vasta huomenna. Rahtiyhtiölle kun pitää soittaa vuorokautta aiemmin että nyt tultaisiin hakemaan. Ja siinähän se huominenkin päivä meni.

Tasan kuukauden päästä olen vaimo! :) Täytynee alkaa harjoitella uuden nimen kirjoittamista...